Roundup

Roundup on Monsanto-yhtymän kehittämän rikkakasvien torjunta-aineen kauppanimi. 1970-luvulla kehitetty Roundup on ensimmäinen ja maailman eniten myyty glyfosaattipohjainen torjunta-aine. Aineen patenttisuoja on mennyt umpeen vuonna 2000, joten glyfosaattipohjaisia tuotteita voidaan valmistaa myös muilla nimillä.

Tämä artikkeli kertoo rikkaruohomyrkystä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kemiallisesti aine on glyfosaattisuola. Se estää solukossa eräiden aminohappojen synteesiä estämällä entsyymitoimintaa. Se vaikuttaa nimenomaan kasvin kasvavissa osissa. Se on niin sanottu valikoimaton rikkaruohomyrkky, joka hävittää kaiken kasvuston.

Aineen on todettu lievästi ärsyttävän silmän sidekalvoa, mutta ei ihoa. Tämä selittyy sillä, että kyseessä on surfaktantti, pintajännitystä alentava kemikaali. Sitä saa käyttää vain asianmukaisesti suojattuna.

EU jatkoi glyfosaatin käyttölupaa vuonna 2023 seuraavan kymmenen vuoden ajaksi, mutta asetti uusia ehtoja ja rajoituksia sen käytölle^[1]. EU-jäsenmaat voivat kuitenkin kansallisella tasolla rajoittaa glyfosaatin käyttöä^[1]. Aineen käyttö kotipuutarhoissa on Hollannissa ollut kiellettyä vuodesta 2014^[2]. Lisäksi esimerkiksi Ranska, Itävalta ja Saksa ovat rajoittaneet myyntiä osittain.^[3]

Roundupia on käytetty Kolumbiassa myös kokapensaiden tuhoamiseen. Suomessa Roundup on yksi yleisimmistä rikkakasvimyrkyistä.

Glyfosaattia sisältävien Roundup-kuluttajatuotteiden myynti on lopetettu Suomessa^[4]. Roundup-tuotemerkillä myydään nykyään Suomessa kuluttajille muita vaikuttavia aineita sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita^[4].

Glyfosaatin/Roundup-tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikaisessa altistumisessa aine ärsyttää voimakkaasti silmiä ja lievästi ihoa.

Ranskalaiset tutkijat ovat tehneet ensimmäistä kertaa tutkimuksen rikkakasvien torjunnassa käytettävien neljän eri Roundup-tuotteen myrkyllisyydestä ihmissoluille. Solut eristettiin napanuorasta tai solulinjoista, joita käytetään toksisuuden tutkimiseen. Roundup-yhdisteet kuuluvat maailman käytettyimpiin rikkakasvien torjunta-aineisiin, myös muuntogeenisten kasvien ollessa kyseessä. Roundup Ready -soija, jonka tuonti EU:hun on sallittu, sisältää jäämiä Roundup‑torjunta-aineista. Tutkimuksissa minimiannoksina käytetty valmiste aiheutti solukuolemaa ja DNA-vaurioita ja esti soluhengitystä.

Brittiläinen tutkimusryhmä on julkaissut kriittisen raportin Euroopan unionin kemikaalivalvonnan toiminnasta. Sen mukaan glyfosaatti aiheuttaa keskenmenojen ja sikiövaurioiden vaaran. Raportin mukaan saksalaiset viranomaiset ovat vähätelleet ongelmat todenneita tieteellisiä tutkimuksia ja turvautuneet alan omiin selvityksiin. Ongelmat olisivat raportin mukaan olleet tiedossa jo 1990-luvulla mutta salattu.^[5]

Kesäkuussa 2015 julkaistaan tutkimustulokset, joiden mukaan glyfosaatti mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi ennakkotiedon maaliskuussa.^[6][7]

Vaikka glyfosaatin välittömiä vaikutuksia ihmiseen ja eläimiin on aiemmin pidetty hyvin vähäisinä ja sen on väitetty hajoavan luonnossa parissa viikossa. On kuitenkin mahdollista että glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet, kuten AMPA, saattavat erityisesti kylmässä ilmanalassa sitoutua maaperään tai siirtyä ympäristöön. Aiemmat tutkimukset on tehty lämpimässä ilmastossa ja tietyillä maalajeilla. Ongelma on se, että fosfori kilpailee glyfosaatin kanssa samoista maaperän sitoutumispaikoista, ja seurauksena voi olla fosforipäästöjen lisääntyminen.^[8]

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että glyfosaatti vaikuttaa mehiläisten terveyteen haitallisesti.^[9][10]

Yhdysvalloissa Kaliforniassa elokuussa 2018 oikeus tuomitsi Roundupia ja sen ammattilaisversio RangerPro:ta valmistavan yhtiön Monsanton 290 miljoonan dollarin korvauksiin, koska yhtiö ei ollut varoittanut aineiden syöpäriskeistä. Erään kalifornialaisen koulun talonmies Dewayne Johnson käytti työssään säännöllisesti Roundupin ammattilaisversiota ja vuonna 2014 hänellä diagnosoitiin Non-Hodgkinin lymfooma.^[11] Yhtiö sai madallettua korvaussummaa 21 miljoonaan dollariin valittamalla päätöksestä useasti, mutta oikeuden tuomio piti.^[12] Monsanton vuonna 2018 ostanut kemianjätti Bayer on yhdysvaltalaisen joukkokanteen seurauksena ollut osallisena lukuisissa oikeushaasteissa syöpätapauksiin liittyen ja vuonna 2020 ilmoitti suostuvansa maksamaan yli 10 miljardin dollarin sovittelukorvaukset sovitellakseen valtaosan Roundupia koskevista kanteista.^[13]