Ruokasipuli

Sipuli eli ruokasipuli (Allium cepa) on laukkojen eli sipulien (Allium) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Se on sukunsa tunnetuimpia ja yleisimmin käytettyjä syötäviä, viljeltyjä kasveja.

Sipuli
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Asparagales
Heimo:	Narsissikasvit Amaryllidaceae
Alaheimo:	Allioideae
Suku:	Laukat Allium
Laji:	cepa
Kaksiosainen nimi
Allium cepa L.
Katso myös
Ruokasipuli Wikispeciesissä   Ruokasipuli Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Sipuliksi kutsutaan yleisesti myös turvonnutta lehtityveä, johon kasvi (esimerkiksi tulppaanit) varastoi ravintoa seuraavalle vuodelle.

Historia

Sipulia on viljelty ainakin vuodesta 3500 eaa. Aasiassa. Muun muassa pyramidien rakentajat söivät ja viljelivät sipulia.^[1] Sipulia on helppo viljellä, kuljettaa ja varastoida. Sipulin syömisestä on merkkejä palestiinalaisissa pronssikauden jäänteissä jo 5000 eaa., mutta nämä ovat voineet olla villejä sipuleita.

Ulkonäkö

Ruokasipuli kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat puoliliereitä ja sinivihreitä. Tyven sipulista kohoava varsi on ontto, kukintona on tiheä sarja sen päässä. Kukan kehä on valkea tai violetti. Siementen lisäksi se tuottaa usein itusilmuja. ^[2]

Sipulin lajikeryhmät

• Allium cepa Aggregatum-ryhmä – ryvässipuli
• Allium cepa Ascalonium-ryhmä – salottisipuli
• Allium cepa Cepa-ryhmä – kepasipuli eli ruokasipuli
• Allium cepa Hillosipuli-ryhmä – hillosipuli
• Allium cepa Hopeasipuli-ryhmä – hopeasipuli
• Allium cepa Jättisipuli-ryhmä – jättisipuli
• Allium cepa Punasipuli-ryhmä – punasipuli
• Allium cepa Vihersipuli-ryhmä – vihersipuli^[3]

Ilmasipuli on myös luokiteltu sipulin lajikeryhmäksi (Allium cepa Proliferum-ryhmä) tai muunnokseksi (A. cepa var. viviparum), mutta sitä pidetään ensisijaisesti ruokasipulin ja pillisipulin risteymänä (Allium × proliferum).^[4]

Kasvatus

Esimerkiksi Keski-Euroopassa on yleistä kasvattaa sipuleita suoraan peltoon kylvetyistä siemenistä.^[5]

Lyhyemmän kasvukauden Suomessa suorakasvatus siemenistä onnistuu ehkä Etelä-Suomessa, IA- ja IB-kasvuvyöhykkeillä.^[5] Tuleentuminen varastointi varten riippuu kesän säistä.^[5] Kesäkäyttöön sipulit voidaan korjata keskenkasvuisinakin.^[5] Varmin sato Suomesssa saadaan pikkuistukkaista eli pistosipuleista, jotka ovat edellisenä kesänä siemenestä kasvatettuja pienikokoisia sipuleita.^[5] Toukokuussa kasvuun laitettuna, niillä on paljon etumatkaa siemenkylvöön verrattuna ja tuleentuminen on todennäköisempää.^[5]

Triviaa

Sipulissa on raakana voimakas haju ja terävä maku, joka katoaa, jos sitä kypsennetään pitkään. Samalla sipuli makeutuu.^[6]

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset valitsivat vuoden 2015 vihannekseksi sipulin.^[7]