S/S Express

S/S Express (nimi oli Express II 1877–1879) oli vuonna 1877 rakennettu ensimmäinen suomalainen jäävahvistettu höyrylaiva, joka liikennöi talvisin Hanko-Tukholma-reitillä.

Aluksen suunnitteli runoilija Johan Ludvig Runebergin poika, insinööri Robert Runeberg. Sen rakensi Oskarshamnin telakka Ruotsissa. Alus saavutti 400 ihv:n höyrykoneensa avulla 10,75 solmun nopeuden (20 km/h). Aluksen pituus oli 42,4 m, leveys 6,85 m ja syväys 3,5 m. Vetoisuus oli 445 bruttorekisteritonnia. Matkustajapaikkoja oli alun perin 14 I luokassa ja 10 II luokassa. Vuonna 1882 laivaa pidennettiin 7,7 metriä. Vuonna 1888 se sai uuden 650 hevosvoiman höyrykoneen, jolloin suurin nopeus kasvoi 12 solmuun.

Laivan tilannut hankolainen Finska Transito Ångbåts Ab teki konkurssin marraskuussa 1878, jolloin laivan vuokrasi Carl Johan Korsman, joka sitten osti aluksen 1879.^[1] Express liikennöi talvikaudella 15. marraskuuta – 15. toukokuuta reitillään kerran viikossa kuljettaen postia ja matkustajia. Laivan kapteenina toimi vuoteen 1892 August Alexander Granroth.

Korsmanin omistuksessa alus liikennöi aina vuoteen 1894, jolloin se myytiin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle.^[2] Se jatkoi talvisin vanhalla reitillään vuoteen 1898, jolloin sen tilalle tuli S/S Oihonna. Kesällä 1896 se ajoi suoraan Helsingistä Tukholmaan ja kesällä 1897 Turusta Tukholmaan.

Alus muutettiin 1899 lastilaivaksi Suomi–Riika-linjalle. Vuonna 1901 se myytiin Arkangeliin rouva Tatiana Kukoverovalle, ja ennen siirtoa laivaan rakennettiin Hietalahden telakalla hyttipaikat 21 matkustajalle. Vuonna 1904 laiva siirtyi arkangelilaiselle, Venäjän hallituksen omistamalle White Sea Pilots & Lighthouses Depth-varustamolle, joka nimesi sen Solombolaksi (Соломбола).^[1]

Vuonna 1906 laiva poistettiin kauppalaivarekisteristä. Romutettavaksi laiva päätyi vuonna 1930.^[1]