Saarivaara (Korpiselkä)

Saarivaara on entisen Korpiselän kunnan kylä, jonka itäosa luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944 ja jonka Suomen puolelle jäänyt osa kuuluu nykyisin Joensuun kaupunkiin. Saarivaara on Joensuun eteläisin kylä ja se sijaitsee Tohmajärven vastaisella rajalla nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa noin 65 kilometriä Joensuun keskustaajamasta kaakkoon, Kanajärven eteläpuolella. Venäjän puolelle jääneeseen, nykyisin tyhjillään olevaan, Korpiselän kirkonkylään matkaa on noin 15 kilometriä. Saarivaaran naapurikyliä ovat nykyisen Joensuun alueella Hoilola ja Meriinaho, Tohmajärven puolella Kaustajärvi ja Kenraalinkylä sekä Korpiselän luovutetulle alueelle jäänyt Tšiipakka.

Saarivaaran tsasouna

Historia

Saarivaaran kylä syntyi 1740-luvulla, jolloin alueelle perustettiin ensimmäiset talot.^[1] Kylä on tämän jälkeen kasvanut vauhdilla, sillä vuonna 1764 kylässä oli jo seitsemän taloa.^[1]

Viime sotien alueluovutuksissa uusi valtakunnan raja halkaisi Saarivaaran kylän, siten että osa kylästä jäi luovutetulle alueelle. Saarivaara kuului Korpiselän kuntaan vuoteen 1946 asti, jolloin se lakkautettiin ja liitettiin Tuupovaaran kuntaan, joka puolestaan liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 2005.

Liikenne

Ennen alueluovutuksia Saarivaaran kautta kulki maantie Korpiselän kirkonkylästä Värtsilään.^[2] Moskovan rauhan raja jätti Saarivaaran ja muut Korpiselän Suomen puolelle jääneet kylät ilman tieyhteyttä muuhun Suomeen, sillä Korpiselkä–Hoilola-Saarivaara–Värtsilä maantien molemmat päät jäivät luovutetulle alueelle. Sotien jälkeen tieyhteydet paranivat kun Hoilolan ja Öllölän välille valmistui tie 1948^[3] ja Saarivaaran ja Suomen puolelle jääneen Värtsilän välinen tie valmistui. Nykyisin tämä Värtsilästä Saarivaaran kautta Hoilolan suuntaan kulkeva tie on seututie 500, joka on osa Runon ja Rajan tie-nimistä matkailutie. Vanha tie Saarivaarasta rajalle nykyisin maantie 5002.^[4]

Koulu

Saarivaaran koulu perustettiin vuonna 1906 ja se toimi aluksi Murasen talossa, kunnes varsinainen koulurakennus valmistui 1910.^[5] Talvisodan päättäneen Moskovan rauhan raja halkaisi kylän ja koulu jäi Suomen puolelle vain 300 metrin päähän rajasta. Koulu oli tämän jälkeen rajavartioston käytössä ja koulu toimi vuokratiloissa Murasella, kunnes koulurakennus saatiin takaisin koulukäyttöön vuonna 1941.^[3]

Muuta

Kylässä toimii vuonna 1917 perustettu Saarivaaran Nuorisoseura Sarastus, joka on toinen Laatokan Karjalan Nuorisoseurojen Liiton alaisuuteen kuuluva alkuperäisellä alueellaan toimiva nuorisoseura^[6]. Nuorisoseurantalo on valmistunut 1920-luvulla ja se toimii kylän kokoontumispaikkana.

Kristuksen kirkastumiselle pyhitetty Saarivaaran tsasouna vihittiin vuonna 1976 ja sen rakensivat talkoilla Laatokan Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ja Saarivaaran Nuorisoseura. Tsasouna lahjoitettiin Ilomantsin seurakunnalle ja sittemmin se on seurakuntamuutosten myötä siirtynyt Joensuun seurakunnan omaisuudeksi. Kristuksen Kirkastumisen tsasounan praasniekkaa vietetään Saarivaarassa elokuussa.