Samhain
kelttiläinen juhlapäivä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Samhain (iiriä, suom. ’kesän loppu’) on Britteinsaarilla vietettävä muinainen kelttiläinen juhla. Varsinainen juhlapäivä on 1. marraskuuta, mutta juhlinta aloitetaan jo edellisenä iltana auringonlaskun jälkeen.[1]
Samhain oli yksi muinaisten kelttien neljästä tärkeimmästä juhlasta. Nykyajan kelttiläisille uuspakanoille se on yksi vuodenpyörän kahdeksasta juhlapäivästä.[1]
Samhain oli yleisimmän nykykäsityksen mukaan kelttien uudenvuodenpäivä, jolloin päättyvän vuoden aikana kuolleiden ihmisten sielut kokoontuvat yhteen ennen matkaansa vainajalaan. Samhain oli kelteille myös sadonkorjuujuhla, jossa ihmiset antoivat ruokauhreja vainajille.[1]
Keltit saattoivat juhlia samhainia pari viikkoa. Kelttien uskomusten mukaan samhainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.[2] Samhainiin kuuluu myös joitain roomalaisten miehittäjien hedelmäjumalattaren Pomonan juhlasta omaksuttuja tapoja. Nykyajan halloweeniin samhainista on otettu noidat, aaveet ja peikot. Samhainin juhlintaan liittyy myös kurpitsalyhtyjen sytyttäminen sekä harppu ja joutsen vainajalamatkan symbolina.[1]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads