Saskatchewan

Saskatchewan on yksi Kanadan preeriaprovinsseista. Sen pinta-ala on 651 900 km² ja asukasluku 1 098 352 (vuoden 2016 väestönlaskenta).^[1] Pääosa väestöstä asuu provinssin eteläosissa, melko lähellä Yhdysvaltain rajaa. Suurin kaupunki on 225 927 asukkaan Saskatoon, toiseksi suurin on provinssin pääkaupunki Regina (asukasluku: 187 500).

Saskatchewan
lippu vaakuna
Motto: Multis E Gentibus Vires (Erilaisista ihmisistä, voimaa)
Viralliset kielet	englanti
Pääkaupunki	Regina
Suurin kaupunki	Saskatoon
Varakuvernööri	W. Thomas Molloy
Pääministeri	Scott Moe (Saskatchewan Party)
Edustus parlamentissa
– alahuone	14
– senaatti	6
Pinta-ala	sijalla 7.
– yhteensä	651 900 km²
– maapinta-ala	591 670 km²
– vesipinta-ala	59 366 km² (9,1 %)
Väkiluku	sijalla 6.
– yhteensä (2016)	1 098 352
– väestötiheys	1,86 /km²
Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä	1. syyskuuta 1905
– järjestyksessä	8.
Aikavyöhyke	UTC-6
Lyhenteet
– postitunnus	SK
– aluetunnus	CA-SK
– postiosoitteen etuliite	S
www.gov.sk.ca
Infobox OK

Provinssin nimen pohjana on Saskatchewanjoki, jonka nimi on creen kieltä ja tarkoittaa ”nopeasti virtaavaa jokea” (kisiskatchewan).

Maantiede

Saskatchewan on muodoltaan kutakuinkin suorakulmio. Sen rajanaapurit ovat Alberta lännessä, Luoteisterritoriot pohjoisessa, Manitoba idässä ja Yhdysvaltain osavaltiot Montana ja Pohjois-Dakota etelässä.^[2]

Provinssin pohjoisin kolmasosa on osa Kanadan kilpeä. Eteläosaan ulottuvat Pohjois-Amerikan Suuret tasangot^[2]

Jääkausi vaikutti suuresti Saskatchewanin maisemaan, uurtaen ja muokaten pohjoista kilpeä, jolloin muodostui kalliojyrkänteitä, järviä ja jokia. Eteläisiä tasankoja peittää sedimenttikerros, jonka jäätiköt ja niiden sulamisvedet ovat kasanneet. Tärkeimmät maatalousalueet sijaitsevat hienojakoisemman sedimentin alueilla, kun taas moreenia ja muita karkeampia sedimenttejä sisältäviä kukkuloita käytetään pääasiassa karjanhoitoon. Joet ja mannerjäätiköiden sulamisvedet ovat uurtaneet tasangoille monia upeita jokilaaksoja, mukaan lukien Pohjois- ja Etelä-Saskatchewan-jokien sekä Qu'Appelle-joen laaksot.^[2]

Saskatchewanissa on kaksi kansallispuistoa: Prince Albertin kansallispuisto pohjoisessa ja Grasslandsin kansallispuisto etelässä.^[3]

Historia

Ennen eurooppalaista asutusta Saskatchewanissa asuivat Athabaska-, Algonquia- ja Sioux-heimot. Ensimmäinen Saskatchewaniin saapunut eurooppalainen oli vuonna 1690 saapunut Henry Kelsey, joka yritti käydä turkiskauppaa provinssin alkuasukkaiden kanssa. Hän totesi ettei provinssin ilmasto ollut ihmisasutukselle kelvollinen - talvet olivat aivan liian kylmiä ja kesät liian kuumia. Useat nykyiset saskatchewanilaiset ovat aivan samaa mieltä: lämpötilat vaihtelevat rajusti. -40 – -50 astetta talvella ei ole harvinaista ja kovat tuulet saavat ilman tuntumaan vielä paljon kylmemmältä. Kesällä on usein +40 astetta ja hyttyset ovat jatkuva riesa.

Ensimmäinen pysyvä eurooppalainen asutus provinssissa oli Hudson's Bay Companyn toimipaikka Cumberland Housessa, sen perusti Samuel Hearne vuonna 1774.

Canadian Pacific Railway -rautatien rakentaminen 1870-luvulla toi provinssiin asutusta Kanadan hallituksen antaessa ilmaista maata halukkaille muuttajille. Ratsupoliisit perustivat provinssiin lukuisia linnoituksia.

Alkuasukkaat pakotettiin omiin reservaatteihin. Métis-kansa Louis Rielin johdolla aloitti Saskatchewanin kapinan muodostaakseen oman, Kanadasta riippumattoman hallituksen. Riel antautui kahden kuukauden kuluttua ja tuomittiin maanpetoksesta.

Saskatchewanin väkiluku kasvoi rautatien ansiosta ja siitä tuli varsinainen provinssi vuonna 1905.

Hallinto

Provinssin parlamenttitalo Reginassa.

Saskatchewan on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on ja oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne itse huolehtivat muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infrastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuta lainsäädäntöä.^[4]

Kuninkaan edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeään viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä.^[5] Saskatchewanilla on kuusi edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 14 edustajaa edustajainhuoneessa.^[6]

Saskatchewanin lainsäädäntävalta on yksikamarisella provinssin parlamentilla. Parlamentin 58 jäsentä valitaan suorilla vaaleilla suunnilleen neljän vuoden välein.^[7][8] Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Saskatchewanin pääministeri ja hän valitsee hallituksen.^[9] Varakuvernööri vahvistaa provinssin lait ja allekirjoittaa tärkeimmät asiakirjat.^[5]

Saskatchewanin tuomiovalta on annettu tuomioistuimille. Provinssissa on kolme eri tason tuomioistuinta: provinssin tuomioistuin (Provincial Court), kruununoikeus (Court of King's Bench) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).^[10] Näiden yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus.

Saskatchewan on jaettu kuntiin, joita on 782. Kunnat huolehtivat paikallishallinnosta ja tietyistä palveluista. Provinssin pohjoisosassa on laajoja alueita, jotka eivät kuulu mihinkään kuntaan. Tämän vuoksi on olemassa Pohjois-Saskatchewanin hallintopiiri, joka hoitaa kunnille kuuluvia tehtäviä haja-asutusalueilla.^[11]

Talous

Nautoja Saskatchewanissa.

Saskatchewanin talous on pääosin maataloudesta riippuvainen. Päävilja on vehnä, sen lisäksi kasvatetaan rypsiä, pellavaa, ruista, kauraa, ohraa, linssejä ja herneitä. Lihakarjan tuotannossa ainoastaan Albertan provinssi tuottaa enemmän naudanlihaa kuin Saskatchewan. Pohjoisosissa metsäteollisuus on tärkeässä asemassa. Provinssissa on myös kaivosteollisuutta, joista merkittävimpinä potaska ja uraani sekä öljyn ja maakaasun tuotanto on noussut provinssin tärkeimpien tuotteiden listalle.^[12][13]