Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee valtion omistamilla mailla Ylöjärven ja Ikaalisten kaupunkien alueella Pirkanmaan maakunnassa. Ylöjärvellä sijaitseva osa on entisen Kurun kunnan aluetta. Metsähallituksen hoitovastuulla olevan kansallispuiston pinta-ala on 45,5 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1982.^[2][3]

Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuiston tunnus on näätä.

Sijainti	Pirkanmaa Suomi
Lähin kaupunki	Ylöjärvi
Pinta-ala	45,5 km²

Hallinto

Tyyppi	Kansallispuisto
Perustettu	1982
Kävijämäärä	42 300[1] (2024)
Hallinto	Metsähallitus

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Maantiede ja luonto

Alueen maisema on vaihtelevaa. Metsien ja harjujen lomassa on monia soita. Kansallispuiston länsiosassa sijaitsee pohjois–eteläsuuntainen Seitsemisharju, joka nousee noin 20 metriä ympäristöään korkeammalle. Puiston eliölajistossa esiintyy myös pohjoisia lajeja, kuten soilla tavattava riekko. Puiston tunnuseläin on näätä.^[4]

Metsää Multiharjun luontopolun varrella.

Kansallispuiston metsät ovat vanhoja ja iso osa niistä on entistä metsätalousmaata.^[5] Multiharjun aarnimetsä suojeltiin vuonna 1910, ja sen vanhimmat männyt ovat lähes 400 vuotta vanhoja. Vanhojen metsien lajistoon kuuluvat muun muassa varpuspöllö, viirupöllö, pohjantikka, harajuuri ja raidankeuhkojäkälä.^[4]

Yli puolet puiston pinta-alasta on suota. Seitsemisessä on rämeitä, korpia ja puuttomia nevoja. Alueen soita ojitettiin 1960- ja 1970-luvuilla, ja niitä on palautettu luonnontilaan ennallistamalla.^[4]

Koveron perinnetilan yhteydessä on peltoja, niittyjä ja metsälaitumia, joita on säilytetty laidunnuksella ja niittämisellä. Alueen lajistoon kuuluvat muun muassa ketosilmäruoho ja paimenmatara.^[4]

Opastus ja palvelut

Seitsemisen kansallispuiston pääopastuspaikkana toimii puiston luoteisosassa sijaitseva luontokeskus, joka on toiminut vuodesta 1989 lähtien. Kansallispuistoon pääsee pohjoisesta seututien 332 (Parkano–Kuru) kautta ja etelästä Ikaalisten Sisätön tai Ylöjärven Poikeluksen kautta.^[2] Matkahuolto liikennöi koulupäivisin Kurun ja Parkanon välistä reittiä.^[6]

Kansallispuistossa on kolme luontopolkua. Aarnipolku (1,8 km) kulkee Multiharjulla, Saari-Soljanen (2,0 km) kulkee suolla samannimisen lammen ympäri ja Runokangas (2,0 km) kulkee luontokeskuksen ympäristössä. Muita rengasreittejä ovat Harjupolku (5,2 km), Torpparintaival (6,3 km), Uittajanpolku (18 km) ja Pyöräilyreitti (16,3 km). Saari-Soljasella on 500 metrin esteetön reitti.^[3][7]

Pirkan Taival -retkeilyreitistö kulkee Seitsemisen kautta.^[7] Reitistöä pitkin pääsee Riuttaskorven virkistysmetsään ja Helvetinjärven kansallispuistoon.^[8]

Muita palveluita^[9]

• Vuokratuvat: 2 kpl (Kortesalo ja Pitkäjärvi)
• Telttailupaikat: 5 kpl ja tulipaikat: 8 kpl
• Kahvila- ja kioskipalveluita luontokeskuksen kahviossa, majoituspalveluita ja ohjelmapalveluita alueen luontomatkailuyrittäjillä
• Koveron perinnetila: opastus, tapahtumat, työnäytökset^[10]

Kävijämäärät

Seitsemisen kansallispuiston kävijämäärät

Vuosi	Kävijämäärä	Lähde
2010	40 500	[11]
2011	37 500	[12]
2012	37 600	[13]
2013	39 700	[14]
2014	41 000	[15]
2015	47 200	[16]
2016	42 200	[17]
2017	44 400	[18]
2018	42 500	[19]
2019	45 900	[20]
2020	60 800	[21]
2021	48 200	[22]
2022	43 500	[23]
2023	43 600	[24]
2024	42 300	[1]

Vuonna 2024 kansallispuistossa tehtiin 42 300 käyntiä.^[1] Vuonna 2019 tehdyn kävijätutkimuksen mukaan 61 prosenttia kävijöistä oli päiväkävijöitä ja 39 prosenttia yöpyi. Kävijöistä 47 prosenttia oli Seitsemisen kansallispuistossa ensimmäistä kertaa. Suosituimmat käyntikohteet olivat Kovero, luontokeskus ja Multiharju.^[2]

Kuvia

• 
  Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1982 postimerkin Seitsemisen kansallispuistosta.
• 
  Koveron perinnetila
• 
  Suota Seitsemisen kansallispuistossa.

Kuva Multiharjun kävelyreitiltä Seitsemisen kansallispuistossa.