Shikokunkoira

Shikokunkoira (jap. 四国犬, Shikoku-ken) on harvinainen japanilainen koirarotu, joka on kotoisin Shikokun saarelta. Se on levinnyt kotimaansa lisäksi muun muassa Kanadaan, Hollantiin ja Tanskaan. Myös Norjassa on nykyään muutamia rodun edustajia. Rotu on harvinainen jopa kotimaassaan ja lähes tuntematon kotimaansa ulkopuolella.

Shikokunkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Japani
Määrä	Suomessa rekisteröity 75[1]
Rodun syntyaika	vanha
Alkuperäinen käyttö	villisian metsästys
Nykyinen käyttö	vahtikoira, metsästyskoira, seurakoira
Elinikä	10–12 vuotta[2]
Muita nimityksiä	kochi-ken, shikoku ken, shikoku inu, shikoku, tosa ken
FCI-luokitus	ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhmä 5 Aasialaiset pystykorvat ja sukulaisrodut #319
Ulkonäkö
Paino	15–25kg
Säkäkorkeus	46–55 cm
Väritys	seesami, musta seesami, punainen seesami, punainen ja black&tan
Infobox OK

Ulkonäkö

Shikoku on yksi kuudesta japanilaisesta alkuperäisroduista ja kuuluu ns. shika inuihin, eli keskikokoisiin japanilaisiin pystykorviin. Rodulla on tunnusomaiset pystyt korvat ja joko selän päälle kiertynyt tai sirppimäinen häntä. Sen silmät ovat vinot ja lähellä toisiaan. Rodun silmiinpistävin piirre on karvapeite, jonka sävy voi olla joko seesami, musta seesami, punainen seesami, punainen tai black&tan. Kermanvärisiä koiria esiintyy myös, joskin tämä väri on harvinainen, eikä FCI tunnusta rodulle tätä väriä. Peitinkarva on melko karheaa ja suoraa, aluskarva pehmeää ja tiheää. Säkäkorkeus on uroksilla 52 cm ja nartuilla 49 cm; 3 cm vaihtelu molempiin suuntiin sallitaan.

• 
  Seesami
• 
  Punaseesami
• 
  Punainen

Luonne ja käyttäytyminen

Shikoku on sisätiloissa usein rauhallinen ja huomaamaton, mutta ulkona ja toiminnan äärellä sitkeä ja energinen, alkuperäinen metsästyskoira. Se on erittäin valpas ja omistajalleen uskollinen. Luonteeltaan se on haastava sekä itsenäinen, ja voi helposti pyrkiä perheen pomoksi. Shikoku on dominoiva, eikä se välttämättä tule toimeen muiden samaa sukupuolta olevien koirien kanssa, eivätkä edes vastakkaisen sukupuolen kanssa. Se on erittäin vahva, energinen, nopea ja kestävä, sekä vaatii paljon liikuntaa. Shikoku on oppivainen ja sillä on voimakas riistavietti. Sen liike on tasainen, ja nopea kuin sudella. Sekä sen liikkeet sopivat erinomaisesti juoksemaan vuorilla ja kukkuloilla saaliin perässä.

Alkuperä

Shikoku on harvinaisin kuudesta japanilaisesta alkuperäisrodusta. Se muistuttaa sutta, ja legendan mukaan rodussa on suden verta, mutta tämä ei todennäköisesti ole totta. Uskomus on luultavasti syntynyt pääasiassa rodun ulkonäön vuoksi, sekä siksi että suden uskotaan selvinneen kauimmin Shikokun saarella.

Shikokun juuret ovat Japanissa muinoin esiintyneissä keskikokoisissa alkuperäisissä japanilaisissa koirissa (nk. Nihon Ken). Sen tehtävänä oli metsästää suurriistaa, pääasiassa villisikoja Kōchin prefektuurin vuoristossa, josta johtuen rotu säilyikin (metsästystaitojen takia). Se tunnetaankin joskus nimellä Kōchi-ken. Rodusta oli aiemmin kolme muunnosta – awa, hongawa ja hata – jotka kaikki olivat saaneet nimensä kasvatusalueensa mukaan (Awan kaupunki). Hongawa oli niistä kaikkein puhtaimpana säilynyt. Suurin osa shikokuista on hata-hongawa -risteytyksiä. Shikoku nimitettiin Japanin kansallisaarteeksi vuonna 1937.

Shikoku Suomessa

Suomeen saapui ensimmäinen rodun yksilö vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa ja toinen heti alkuvuodesta 2012, joista molemmat olivat alankomaalaisesta Van de Egmato -kennelistä.^[3] Vuonna 2016 syntyi ensimmäinen suomalainen pentue.^[4]

Katso myös

• Hokkaido (koira)
• Kainkoira
• Kishu
• Sanshu