Sidney Lumet

Sidney Lumet [luː'mɛt]^[1] (25. kesäkuuta 1924 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat – 9. huhtikuuta 2011 New York, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja.^[2]

Sidney Lumet
Sidney Lumet Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2007.
Henkilötiedot
Syntynyt	25. kesäkuuta 1924 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kuollut	9. huhtikuuta 2011 (86 vuotta) New York, New York, Yhdysvallat
Ammatti	elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Palkinnot
Oscar-palkinto elämäntyöstä 2005 Kultainen karhu 1957 Golden Globe 1976
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ura

Sidney Lumet oli mukana elokuvien tekemisessä 1930-luvun lopusta lähtien. Hän työskenteli monen suuren elokuvatähden kanssa, mukaan lukien Henry Fonda, Marlon Brando, Lauren Bacall, Ingrid Bergman, Katharine Hepburn, Paul Newman, Sean Connery ja Al Pacino. 40 elokuvaa ohjannut Lumet oli 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä ohjaajia.^[3]

Lumet oli neljästi ehdolla parhaan ohjauksen Oscar-palkinnon saajaksi, elokuvista Valamiesten ratkaisu (1957), Hikinen iltapäivä (1975), Kasvot kuvaruudussa (1976) ja Ratkaisun hetki (1982). Oscar-kunniapalkinnon elämäntyöstään hän sai vuonna 2005.^[2][4][5] Hänen tunnetuimpiin ohjauksiinsa kuuluvat myös Pitkän päivän matka yöhön (1962), joka perustuu Eugene O’Neillin kirjoittamaan samannimiseen näytelmään, Serpico – kadun tiikeri (1973) ja Agatha Christien romaaniin perustuva Idän pikajunan arvoitus (1974).

Lumet kirjoitti vuonna 1995 kirjan Elokuvan tekemisestä (Like, 2004, alkuteos: Making Movies), jossa hän kertoo elokuvan tekemisen monista vaiheista.

Yksityiselämä

Sidney Lumet syntyi puolanjuutalaisille siirtolaisvanhemmille Philadelphiassa. Perhe asettui kuitenkin Lower East Siden juutalaiskortteliin New Yorkiin.^[6][7] Hän opiskeli Columbian yliopistossa ja palveli Yhdysvaltain armeijassa toisen maailmansodan aikaan.^[8][9]

Lumet oli naimisissa neljä kertaa: vuosina 1949–1954 Rita Gamin kanssa, 1956–1963 Gloria Vanderbiltin kanssa, 1963–1978 Gail Lumet Buckleyn kanssa ja vuodesta 1980 eteenpäin Mary Gimbelin kanssa. Hänellä oli kaksi lasta Gail Buckleyn kanssa.

Sidney Lumet sairasti imusolmukesyöpää. Hän oli kuollessaan 86-vuotias.^[2]

Valikoitu filmografia

• 1970-luvulla: Suuri kaappaus, Serpico – kadun tiikeri, Hikinen iltapäivä, Kasvot kuvaruudussa.
• 1980-luvulla: Murhaleikki, Ratkaisun hetki, Valtapeli, Ankea aamu, Perheyritys.
• 1990-luvulla: Muukalainen keskellämme, Gloria.

• Valamiesten ratkaisu (12 Angry Men, 1957)
• Viattomuuden kukka (Stagestruck, 1958)
• Käärmeennahkatakki (The Fugitive Kind, 1960)
• Pitkän päivän matka yöhön (Long Day’s Journey into Night, 1962)
• Panttilainaaja (The Pawnbroker, 1964)
• Pommin varjossa (Fail-Safe, 1964)
• Kukkula (The Hill, 1965)
• Ryhmä (The Group, 1966)
• Puhelu vainajalle (The Deadly Affair, 1967)
• Lokki (The Sea Gull, 1968)
• Serpico – kadun tiikeri (Serpico, 1973)
• Lovin' Molly (1974)
• Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express, 1974)
• Hikinen iltapäivä (Dog Day Afternoon, 1975)
• Kasvot kuvaruudussa (Network, 1976)
• Hevonen (Equus, 1977)
• Taikuri Oz (The Wiz, 1978)
• Vallan terällä (Prince of the City, 1981)
• Ratkaisun hetki (The Verdict, 1982)
• Danielin kirja (Daniel, 1983)
• Garbon jäljillä (Garbo Talks, 1984)
• Ankea aamu (The Morning After, 1986)
• Elämänä pakotie (Running on Empty, 1988)
• Perheyritys (Family Business, (1989)
• Lain pyöveli (Q & A, 1990)
• Syyllinen (Guilty as Sin, 1993)
• Night Falls on Manhattan (1997)
• Gloria (1999)
• Strip Search (2004)
• Guilty – uskomaton oikeudenkäynti (Find Me Guilty, 2006)

Kirjat

• Elokuvan tekemisestä, suom. Petri Stenman, Like, 2004 (alkuteos: Making Movies, 1995)