Siiranmäen taistelu

Siiranmäen taistelu oli puolustustaistelu entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella jatkosodassa. Se liittyy Neuvostoliiton suurhyökkäykseen 1944. Siiranmäen puolustuksesta vastasi everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin johtama jalkaväkirykmentti 7, joka kuului kenraalimajuri A. E. Martolan komentamaan 2. divisioonaan. Puolustus oli ryhmitetty mäellä olleeseen neljän tien risteykseen.^lähde?

Siiranmäen taistelu
Osa jatkosodan aikaista Kannaksen suurhyökkäystä
Päivämäärä: 13.–17. kesäkuuta 1944 Paikka: Kivennapa, Karjalankannas Lopputulos: Suomalaisten vetäytyminen
Osapuolet
Suomi	Neuvostoliitto
Tappiot
1 000 sotilasta	5 000 sotilasta, 21 panssarivaunua

Taistelu

Neuvostoliiton hyökkäys Siiranmäessä alkoi 13. kesäkuuta 1944 kenttätykistön, maataistelukoneiden ja panssarivaunujen tukemana. Hyökkäys alkoi kahden divisioonan voimin ja raskaiden tappioiden vuoksi sitä jouduttiin tukemaan vielä kolmannella divisioonalla. Toisen päivän hyökkäystä edelsi yli kahden tunnin tulivalmistelu. Ehrnroothin toteuttamilla nopeilla tykistön tukemilla vastaiskuilla neuvostojoukkojen sivustoihin saatiin kaikki vihollisen sisäänmurrot lyötyä takaisin. Taisteluissa tuhottiin 21 vihollisen panssarivaunua, joista sotamies Eero Seppänen (Mannerheim-ristin ritari n:o 138) tuhosi kahdeksan.^[1]

Ylipäällikkö Mannerheim määräsi 15. kesäkuuta 1944 Kannaksella taistelevien armeijakuntien komentajaksi kenraaliluutnantti K. L. Oeschin, jonka samana päivänä antamalla vetäytymiskäskyllä joukot aloittivat peräytymisen Vuosalmelle (Äyräpää). Siiranmäki oli puolustajien hallussa vetäytymisen alkaessa 16. kesäkuuta illalla.^lähde? Yleistilanteen vaatima vetäytyminen tapahtui 17. kesäkuuta.^[2]

Suomalaisten tappiot olivat noin 1 000 ja venäläisten noin 5 000 kaatunutta.