Sillikuninkaat
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Sillikuninkaat (Chimaeridae) on valtamerissä elävien koppapäisten rustokalojen heimo.
Remove ads
Systematiikka ja evoluutio
Sillikuninkaisiin kuuluu kaksi sukua ja 29 lajia. Suvuista laajempi Hydrolagus käsittää 22 lajia, Chimaera puolestaan seitsemän. Heimon lajeista varhaisimmat fossiilit ovat liitukaudelta ja kuuluivat sukuun Belgorodon. Chimaera-suvun fossiileja, jotka on ajoitettu liitukauden loppuun ja eoseenikaudelle, on löydetty Etelämantereelta.[2]
Lajeja
- Pantterisillikuningas (Chimaera panthera)
- Sillikuningas (Chimaera monstrosa)
- Afrikansillikuningas (Hydrolagus africanus)
- Helmisillikuningas (Hydrolagus colliei)
- Kummituskuningas (Hydrolagus mitsukurii)
- Mustakummituskuningas (Hydrolagus lemures)
Remove ads
Levinneisyys
Sillikuninkaat elävät lauhkeissa ja lämpimissä vesissä. Ne ovat syvän veden kaloja ja erityisesti lämpimämmissä merissä ne elävät yli 200 metrin syvyydessä. Chimaera-kuvun sillikuninkaita tavataan Pohjois-Atlantilta, Afrikan rannikolta ja Japanin, Kiinan, Australian ja Uuden-Seelannin alueilta. Hydrolagus-lajit elävät Tyynellämerellä Pohjois-Amerikan, Japanin, Australian ja Uuden-Seelannin lähistöllä sekä Atlantin pohjois- ja länsiosissa.[2][3]
Remove ads
Anatomia
Sillikuninkaiden kuono on lyhyt ja pyöreä. Ensimmäinen selkäevä on korkea ja sen edessä on terävä myrkkypiikki. Myrkky aiheuttaa kipua myös ihmiselle. Toinen selkäevistä on pitkä ja matala ja ulottuu siimamaisen pyrstön kärkeen asti. Sillikuninkaiden rintaevät ovat suuret ja kalat käyttävät niitä liikkumiseen. Suurikokoisin sillikuninkaista on Chimaera lignaria, joka voi kasvaa 120 cm pitkäksi.[4][2][3]
Elintavat
Sillikuninkaiden ravintoa ovat pienet kalat ja pohjan selkärangattomat eläimet. Sillikuninkaiden hedelmöitys on sisäinen, ja naaras munii kaksi noin 17 cm pitkää munakoteloa, jotka tarttuvat pohjaan.[4][2]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads