Skandinavismi

Skandinavismi on 1800-luvulla syntynyt ajatus kaikkien skandinaavien yhtymisestä yhden ja saman valtion alaisuuteen. Ajatus syntyi ja vaikutti erityisesti akateemisissa piireissä.^[1]

Skandinavismin ideologiaa julistava maalaus 1800-luvun puolivälistä. Norjan ja Ruotsin lipuissa on mukana ”sillisalaatiksi” kutsuttu Ruotsi-Norjan unionin tunnus.

Tanskan, Ruotsin ja Norjan samankaltaisen kulttuuriperinnön ja kielen sekä yhteisen historian ajateltiin mahdollistavan niiden yhdistymisen. Esimerkiksi Kalmarin unionin aikoihin 1300- ja 1400-luvuilla Skandinavian mailla oli ollut yhteinen hallitsija.

Poliittinen skandinavismi romahti 1864 käytyyn Tanskan–Preussin sotaan Ruotsin kieltäydyttyä auttamasta Tanskaa muuten kuin vapaaehtoisjoukoilla.^[1] Ensimmäisen maailmansodan aikana sanomalehti Det Nya Swerigen kustantaja Adrian Molin määritteli teoksessa Sveriges utrikespolitik i världskrigets belysning uutta skandinavismia, jossa Ruotsilla olisi johtava rooli.^[2] Skandinavismin perinne on säilynyt pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön muodossa.

Aiemmin 1700-luvun lopulla vaikutti kirjallisissa piireissä skandinavismi, jonka aikana perustettiin kaksi lyhytaikaista aikakauskirjaa^[1].