Son Heung-min
eteläkorealainen jalkapalloilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Son Heung-min (hangul: 손흥민; hanja: 孫興慜, s. 8. heinäkuuta 1992 Chuncheon, Gangwon) on eteläkorealainen jalkapalloilija, joka edustaa Major League Soccerissa pelaavaa Los Angeles FC:tä.[1] Hän on pelannut Etelä-Korean maajoukkueessa vuodesta 2010 alkaen.
Remove ads
Seurajoukkueura
Hamburger SV
Vuonna 2008 Son siirtyi Hamburger SV:n junioriakatemiaan 16-vuotiaana.[2] Hän vakuutti kauden 2010–2011 harjoituskaudella johtaen joukkueen maalipörssiä yhdeksällä maalillaan. Hän teki seuran kanssa ammattilaissopimuksen syntymäpäivänään.[3] Hän loukkaantui ottelussa Chelseaa vastaan harjoituskaudella ja oli sivussa kaksi kuukautta. Son palasi 30. lokakuuta 2010 ja teki ensimmäisen maalinsa Bundesliigassa FC Kölniä vastaan. Hänestä tuli samalla HSV:n nuorin maalintekijä Bundesligiassa rikkoen Manfred Kaltzin ennätyksen.[4][5]
Son teki Hampurin kanssa uuden sopimuksen, joka ulottui vuoteen 2014. Harjoituskauden otteiden jälkeen häntä kutsuttiin lempinimellä "Korean Müller" ja sai tunnustusta Franz Beckenbauerilta, joka sanoi Sonista tulevan uusi Cha Bum-Kun.[6] Hän pelasi Hamburger SV:ssä kolmen kauden aikana 73 bundesliigaottelua, joissa teki 20 maalia.[7]
Bayer Leverkusen
Kesällä 2013 Son siirtyi Bayer Leverkuseniin noin 10 miljoonan euron siirtokorvauksella.[8] Hän pelasi seurassa kahden kauden aikana 62 bundesliigaottelua ja teki 21 maalia. Mestarien liigassa hän teki 16 ottelussa kolme maalia.[7]
Tottenham Hotspur
Son siirtyi 28. elokuuta 2015 Bayer Leverkusenista Englannin Valioliigassa pelaavaan Tottenham Hotspurin riveihin noin 21 miljoonan punnan siirtokorvauksella.[9][7] Ensimmäiset maalinsa Son teki 17. syyskuuta 2015 Eurooppa-liigan alkusarjan ottelussa azerbaidžanilaista Qarabağ FK:ta vastaan. Son osui ottelussa kahdesti. Ensimmäisen maalinsa Valioliigassa Son teki kolme päivää myöhemmin kotiottelussa Crystal Palacea vastaan. Ottelu ratkesi Sonin tekemään 1-0 voittomaaliin.
Son teki Valioliigassa 2015–2019 kausittain neljä, 14, 12 ja 12 maalia. Hän teki Mestarien liigassa kaudella 2018−2019 neljä maalia pelaamissaan 12 ottelussa, ja oli avauskokoonpanossa myös tappiollisessa loppuottelussa Liverpoolia vastaan. [7] Helmikuussa 2020 Sonin käsi murtui liigaottelussa Aston Villaa vastaan ja hänen tiedotettiin joutuvan leikkaukseen ja sitä myöten syrjään pelikentiltä useiksi viikoiksi.[10] Hän teki kauden aikana Valioliigassa 11 maalia ja antoi 11 syöttöä, FA Cupissa hän teki kaksi maalia ja Mestarien liigassa viisi maalia. Kaudella 2020–2021 hän viimeisteli Valioliigassa 17 maalia ja antoi kymmenen maalisyöttöä. Seuraavalla kaudella hän voitti Valioliigan maalikuninkuuden tehtyään 23 maalia. Lisäksi hän syötti yhdeksän maalia. Kaudella 2022–2023 hän teki kymmenen valioliigamaalia. Kaudella 2023–2024 hän pelasi 35 valioliigaottelua, joissa teki 17 ja syötti kymmenen maalia. Kaudella 2024–2025 hän teki pelaamissaan 30 valioliigaottelussa seitsemän maalia ja antoi kymmenen maalisyöttöä. Tottenhamin voittamassa Eurooppa-liigassa hän teki kolme maalia. Hän oli yhdeksässä ottelussa avauskokoonpanossa, ja tuli loppuottelussa Manchester Unitedia vastaan vaihdosta kentälle. Yhteensä hän pelasi Tottenhamissa 26 Eurooppa-liigan ottelua ja teki viisi maalia. Mestarien liigan otteluita hän pelasi Tottenhamissa kaikkiaan 39 ja teki 16 maalia.[7]
Elokuun alussa 2025 Son ilmoitti jättävänsä Tottenhamin 10 vuoden jälkeen.[11] Hän pelasi Tottenhamissa kaikki kilpailut mukaan lukien yhteensä 454 ottelua ja on 173 maalillaan Tottenhamin seurahistorian kaikkien aikojen viidenneksi eniten maaleja tehnyt pelaaja.[12]
Los Angeles FC
6. elokuuta 2025 Son siirtyi MLS-seura Los Angeles FC:hen 2+2-vuotisella sopimuksella. Siirtosummaksi uutisoitiin noin 26,5 miljoonaa dollaria, joka on MLS:n historian suurin pelaajasta maksettu summa.[13][14]
Remove ads
Maajoukkueura
Son pelasi lukuisissa Etelä-Korean juniorimaajoukkeissa. Hän pelasi kaikki viisi ottelua alle 17-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2009 ja teki kolme maalia. Hän voitti kultaa Aasian kisoissa 2018, joissa teki kuudessa ottelussa yhden maalin ja syötti viisi. Hän teki kaksi maalia neljässä ottelussa Rio de Janeiron olympialaisissa 2016.[7]
Son pelasi Etelä-Korean maajoukkueissa ensimmäisen maaottelunsa vuonna 2010. Hän pelasi neljä ottelua Etelä-Korean saavuttaessa pronssia Aasian-mestaruuskilpailuissa 2011. MM-kilpailuissa 2014 hän pelasi kolme ottelua ja teki maalin Algeriaa vastaan. Aasian-mestaruuskilpailuissa 2015 hän teki Etelä-Korean hopeajoukkueessa viidessä ottelussa kolme maalia. MM-kilpailuissa 2018 hän pelasi kolme ottelua ja teki maalin Meksikoa ja Saksaa vastaan. Aasian-mestaruuskilpailuissa 2019 hän pelasi kolme ottelua. MM-kilpailuissa 2022 hän pelasi täyden ajan Etelä-Korean kaikissa neljässä ottelussa. Aasian-mestaruuskilpailuissa 2023 hän pelasi kuusi ottelua ja teki kolme maalia. Hän on pelannut 7. heinäkuuta 2025 mennessä 134 maaottelua, joissa hän on tehnyt 51 maalia ja antanut 23 maalisyöttöä.[7]
Son valittiin Aasian vuoden miesurheilijaksi 2019.[15] Hänet on valittu Aasian vuoden jalkapalloilijaksi vuosina 2014, 2015, 2017, 2018 ja 2019.[16]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads