Sosiaalinen media
verkkoviestintäympäristö, jossa käyttäjät tuottavat ja jakavat sisältöä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Sosiaalinen media (lyhennettynä arkikielessä some)[1] tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu.[2] Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin usein jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta.
Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.[3] Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.[4] Sovelluksia kutsutaan suomeksi myös termillä yhteisöpalvelu erityisesti silloin, kun sovelluksen keskiössä on käyttäjien verkostoituminen ja vuorovaikutus.
Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.[5]
Sosiaalinen media on yleistynyt käsitteenä vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista.[6] Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.[7]
Sosiaalisen median erilaisia palveluita ovat yhteistuotantoalustat (esim. wikit), verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut (esim. Facebook, LinkedIn), sisältöjen jakamiseen keskityvät alustat (esim. YouTube), blogit ja mikroblogit (esim. blogialustat, Twitter, X), virtuaalimaailmat (pelit ja sosiaaliset), sekä verkkokeskustelut (esim. Suomi24, Reddit)[8]. Jotkut määritelmät listaavat mukaan myös pikaviestimet (esim. WhatsApp, Telegram), joista monia käytetään myös suurempien ryhmien keskusteluun.
Remove ads
Käyttö
Sosiaalisen median käyttötavat muuttuvat palveluiden kehittyessä, mutta väestön keskuudessa yhteisöpalveluiden käyttö on ollut kasvava trendi. Vuonna 2025 74 prosenttia suomalaisista on käyttänyt yhtä tai useampaa yhteisöpalvelua viimeisen 3 kuukauden aikana, ja 64 prosenttia suomalaisista on käyttänyt jotakin yhteisöpalvelua päivittäin tai lähes päivittäin[9]. Säännöllinen käyttö kasvoi erityisesti koronaviruspandemian aikana.[10] Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2022 16–89-vuotiaista suomalaisista 70 prosenttia käytti jotakin yhteisöpalvelua ja heistä 59 prosenttia käytti niitä päivittäin tai lähes päivittäin.[11] Saman tilaston mukaan joka viides suomalainen ei seurannut sosiaalisen median palveluja vuonna 2017.[12]
Tietoliikenneyhtymä DNA:n tekemässä selvityksessä vuonna 2024 Suomen suosituimmat sosiaalisen median palvelut olivat WhatsApp, Facebook, Instagram ja YouTube[13]. Vuonna 2022 samassa kyselyssä suosituimmat palvelut olivat YouTube, WhatsApp, Facebook, Facebook Messenger, Instagram ja verkon keskustelupalstat.[14] Vuonna 2019 suosituimmat palvelut olivat puolestaan WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Twitter (nyk. X), Snapchat ja LinkedIn.[15] Suosituimmat palvelut vaihtelevat paljon ikäryhmittäin[13].
Yleisradion teettämässä tutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa 2015 runsaalta tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palveluja he käyttävät. Yli puolet vastaajista ilmoittautui Facebookin käyttäjiksi. Runsas kolmannes vastaajista ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt lainkaan sosiaalista mediaa. Nuorista vastaajista lähes jokainen käytti kahta suosituinta palvelua.[16]
Remove ads
Sisällöt
Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttäjätuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä uusien sisältöjen tai sovellusten tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista tai pro-harrastajista, jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan. Varsinaisen sisällön ja viestinnän tuotannon lisäksi sosiaalisessa mediassa keskeisessä osassa on sisällön suositteleminen (jota kutsutaan myös jakamiseksi).[17] Palveluntarjoajan algoritmien lisäksi tämä on keskeistä käyttäjälle tarjottavassa sisällössä.[17]
Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on matala ja sisältö leviää tyypillisesti viiveettä ilman ulkopuolisen tahon ennakkovalvontaa. Osallistumisesta ei yleensä makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä.[18]
Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.
Remove ads
Sosiaalisen median ongelmat
Sosiaaliseen mediaan ja sen lisääntyvään käyttöön on liitetty erilaisia uhkakuvia ja huolia. Sosiaalisen median alustoja on syytetty addiktoivasta suunnittelusta, joka koukuttaa käyttäjiä viettämään niissä yhä enemmän aikaa[19]. Tämän aiheuttaman riippuuvuuden sekä laajemmin sosiaalisen median viestintäkulttuurin vaikutuksista esimerkiksi nuorten ja lasten viestintäympäristöihin ja mielenterveyteen on keskusteltu ja aihetta on tutkittu laajasti. Haittavaikutusten kausaalisuhdetta on kuitenkin ollut vaikea osoittaa ja tutkimukset eivät tyypillisesti tarkastele ilmiötä ajan yli[20]. Sosiaalisen median alustoja omistavia teknologiayrityksiä on myös syytetty käyttäjien valvonnasta, käyttäjiltä kerätyn datan myymisestä eteenpäin sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä[21].
Sensuuri
Sosiaalisen median alustat päättävät niiden käyttösäännöt ja sääntöjen tulkinta vaihtelee. Tämän seurauksena sisältöä ja tilejä poistetaan. Myös jokin asia saattaa olla sallittua jollekulle, mutta sensuroidaan jollekin toiselle.[22]
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.[23]
Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista käytetään myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.
Remove ads
Sosiaalinen media yrityksissä
Yritykset ja yhteisöt voivat käyttää sosiaalista mediaa samoin keinoin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi viestien välitykseen asiakkaille, palautteen keräämiseen tai yleiseen kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa. Yrityksille on usein kaksi pääsääntöistä käyttökohdetta sosiaaliselle medialle, markkinointi ja asiakaspalvelu.[24]tarvitaan parempi lähde Sosiaalinen media on nykypäivän markkinoinnissa niin tärkeä kanava, että osalle yrityksiä se on ainoa markkinointikanava. Suuri osa internetsivustojen liikenteestä ohjautuu sosiaalisen median kanavan kautta. Ilman markkinointia sosiaalisessa mediassa yrityksen internet-sivuille tuleva liikenne muodostuu paljolti ihmisistä, jotka jo tuntevat yrityksen. [25]
Sosiaalinen media luo mahdollisuuden yrityksille viestiä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa. Koska asiakkaat ovat usein kiinnostuneita yrityksestä jo valmiiksi, on yritysten helppo jakaa tarjouksia tai kuulumisia. Sosiaalinen media on myös väline, joka kannustaa asiakkaita vuorovaikutukseen ja näin auttaa asiakkaita ongelmissaan, sekä luomaan henkilökohtaisemman suhteen yrityksen kanssa.[26]
Verkossa käytyjen keskustelujen voi ajatella olevan Mike Kuniavskyn lanseeraaman tietovarjo-mallin mukaisia heijastuksia oikeasta elämästä. Mallissa reaalimaailman esineillä on verkossa tietovarjoja, jotka sisältävät tuotetta ja sen sisältöä kuvailevaa metatietoa, mutta myös käyttäjien antamat arvostelut ja kommentit. Yritysten on hyvä ymmärtää, että kuluttaja tekee nykyään ostopäätöksen paljolti näiden heijastusten perusteella. Suurimman hyödyn yritykset saavuttavat, jos ne pystyvät osallistumaan rakentavasti keskusteluun.[27]
Remove ads
Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista
- Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
- Reddit – linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
- Blogipalveluita:
- Mikroblogipalveluita:
- X – mikrobloggauspalvelu
- MastodonSocial – mikrobloggauspalvelu
- Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
- Wikipedia – avoin tietosanakirja
- MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
- Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
- Mediapalveluita:
- Flickr – kuvien jakelupalvelu
- Photobucket – kuvien jakelupalvelu
- Pinterest – kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu
- SlideShare – Powerpoint -sivujen ja esitysten jakelupalvelu
- YouTube – videoiden jakelupalvelu
- Instagram – kuvien jakelupalvelu
- Snapchat – valokuva- ja videoviestipalvelu
- Tiktok – lyhytvideosovellus
- SoundCloud – musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitys- ja suoratoistopalvelu
- PixelfedSocial – kuvien jakelupalvelu
- PixelfedFI – suomalainen kuvien jakelupalvelu
- Yhteisöjä:
- Facebook – yhteisöpalvelu
- Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu
- LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
- Jodel
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads