Sotilasmusiikki

Sotilasmusiikki tarkoittaa musiikin osa-aluetta, jota soitetaan sotilaallisissa tarkoituksissa. Musiikkia on käytetty vuosisatoja. Sillä on pyritty sekä pelottamaan vastustajaa että parantamaan omien joukkojen toimintaa.

Säkkipillin soittaja johtaa etemistä operaatio Epsomin aikana 1944.

Erityinen sotilasmusiikkitapahtuma on tattoo, jossa useat soittokunnat esiintyvät. Tattooseen kuuluu olennaisesti marssit ja paraatit, sekä nykyään myös tavalliset konsertinomaiset tilaisuudet.^[1] Tunnettuja tattooita ovat muun muassa Edinburg Tattoo ja Royal International Air Tattoo. Suomessa järjestetään joka toinen vuosi Hamina Tattoo.

Kehitys ja alkuperä

Joseph Jordania esitti, että ihmismusiikin alkuperäinen tarkoitus (äänekäs, rytminen laulun yhdistettynä tömistykseen ja rummutukseen erinäisillä esineillä) oli aikaansaada erityinen muuntunut tajunnantila, taistelutranssi, jossa varhaiset hominidit ja ihmiset unohtivat yksilön ja toimivat kollektiivisen identiteetin mukaisesti.

Tässä tilassa pelolla ja kivulla oli vähäisempi merkitys. Lisäksi he olivat uskonnollisesti omistautuneet ryhmän edulle, jopa siinä määrin, että itsensä uhraaminenkin oli mahdollista.^[2] Yksittäiset sotilaat saattavat kuunnella äänekästä musiikkia ennen taisteluoperaatiota valmistaakseen itseään tulevaan toimintaan.^[3]

Tyypit

Marssimusiikki

Pääartikkeli: Marssi (musiikki)

Marssimusiikin ajatus on lainattu Ottomaanien valtakunnalta 1500-luvulta.^lähde? Ottomaanien uskotaan ottaneen käyttöön ensimmäiset sotilas­soitto­kunnat 1200-luvulla. Janitsaarien soittokunnat mehterit lienevät olleet ensimmäisiä sotilassoittokuntia. Musiikille luonteenomaisia merkkejä olivat vaskirumpujen, torvien (boru), kellojen, triangelien ja lautasten (zil) ja muiden perinteikkäiden soittimien yhdistelmät. Ottomaanien marssimusiikilla katsotaan olleen vaikutus Euroopan klassisen musiikin säveltäjiin, kuten Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven.

Marssilaulut

Marssilaulut ovat tyypillisesti patrioottisia ja joskus nostalgisia lauluja, joita lauletaan marsseilla. Poikkeuksetta laulut ovat rytmikkäitä marssin tahtiin sopivia sävellyksiä. Yhdys­valtain sisällis­sodasta tunnettuja marsseja ovat muun muassa "Marching Song of the First Arkansas" ja "John Brown's Body". "P'tit quinquin" oli suosittu Saksan–Ranskan sodan aikana 1870. Tunnettuja suomalaisia marsseja ovat "Porilaisten marssi", "Jääkärimarssi" ja "Hakkapeliittojen marssi".

Merkkisignaalit

Merkkisignaalit ovat lyhyitä sävelmiä, joilla viestitään joko ennakolta suunnitellusta toiminnasta tai ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta sotilastukikohdassa, taistelukentällä tai laivassa, esimerkiksi klassinen ratsu­väen hyökkäyskomennus.

Fanfaarit

Fanfaarit koostuvat ennalta harjoitelluista rytmisistä yhteissoitoista, joilla pyritään seremonioissa kunnioittamaan arvostettua henkilöä.

Soittimet

Rumpu

Kannettava rumpu käy tahdittamaan marssia. Kiinalaiset joukot käyttivät tàigu-rumpuja motivoimaan, tahdittamaan joukkojaan ja merkinantoon. Esimerkiksi Qin ja Lun välisessä sodassa 684 eaa. rummuilla oli merkitys sotilaiden mielialoihin, mikä vaikutti merkittävän taistelun tulokseen.

Trumpetti

Aikaisimmat trumpetit oli tarkoitettu yksinomaan sotilaskäyttöön, ja torvet jatkavat tätä perinnettä.

Säkkipilli

Kirjallisia lähteitä säkkipillien käytöstä on vuodelta 1396 North Inch of Perthin taistelusta. Vaikka säkkipilli luultavimminkin olikin alun perin keksitty rauhanomaisen musiikin esittämistä varten, myös sotilaalliset versiot olivat mahdollisia.^[4] Myös irlantilaiset sovelsivat säkkipillejä jo vuonna 1586. ^[5]