Stateeri

Stateeri (m.kreik. στατήρ, statēr, kirjaimellisesti ’paino’)^[1] oli antiikin kreikkalainen massan yksikkö ja rahayksikkö. Sen paino, arvo ja suhde muihin yksiköihin vaihteli eri kaupungeissa, koska stateereita tehtiin eri kokoisina sekä kullasta, hopeasta että elektrumista.^[2][3] Usein stateeri vastasi kahta drakhmaa eli didrakhmaa.^[4] Attikalainen (ateenalainen) stateeri vastasi kultaista didrakhmaa tai hopeista tetradrakhmaa.^[3] Korintissa stateeri vastasi kolmea drakhmaa.^[2][4] Termiä käytetään myös muualla antiikin maailmassa lyödyistä samanlaisista rahoista, jotka jäljittelivät kreikkalaisia stateereja.

Kultastateeri, jossa on kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan hallitsija Eukratideen kuva, on suurin antiikin ajan kultaraha. Se painoi 169,2 grammaa ja oli halkaisijaltaan 58 millimetriä.

Historia

Stateereja, kuten muitakin kreikkalaisia hopearahoja, ensin harkkoja ja myöhemmin kolikoita, lyötiin vuosina 800 eaa. – 50 jaa. Robin Lane Foxin mukaan sen ottivat käyttöön ensimmäisinä euboialaiset, ja sen esi­kuvana oli foinikalaisten sekeli, joka oli suunnilleen samanpainoinen ja arvoltaan 1⁄50 minaa^[5].

Rahaa lyötiin alun perin Ateenassa, jossa se oli alun perin neljän drakhman arvoinen, vaikka muualla se oli yleensä vain kahden drakhman arvoinen. Stateeria lyötiin myös Korintissa, jossa se oli kolmen drakhman arvoinen, sekä muun muassa Aiginassa ja Kreetan Kydoniassa.^[3][4] Esimerkiksi yksi Kydoniassa lyöty hopearaha oli stateeri, jossa oli minolaisen jumalattaren Britomartiksen kuva.^[6]

On olemassa myös kultastateeri, mutta sitä lyötiin vain paikallisesti, ja se oli pää­asiassa vain kirjan­pidollinen yksikkö, jonka arvo eri aikoina ja eri paikoissa vaihteli 20 ja 28 drakhman välillä. Ateenalainen kultastateeri oli 20 drakhman arvoinen, koska yksi kultastateeri painoi yleensä noin 8,5 grammaa, kaksi kertaa niin paljon kuin drakhma, kun taas osittain kullattu, hopeaa ja variansseja sisältävä raha oli arvoltaan kymmenesosa siitä eli kaksi drakhmaa. Kultastateerien käyttö maksuvälineenä näyttää olevan enimmäkseen makedonialaista alkuperää. Parhaiten tunnettu kultastateerityyppi on 28 drakhman Kyzikenos Kyzikoksesta.

Ei-kreikkalaiset stateerit

Kelttiläinen stateeri, joka valmistettiin hopean ja elohopean seoksesta, löydetty Armoricasta.

Kelttiläiset heimot toivat stateereja Länsi-Eurooppaan käytettyään niitä ollessaan palkkasotureina Pohjois-Kreikassa. Kulta- ja hopeastateereja lyötiin Galliassa ja gallialaiset päälliköt jäljittelivät niitä sen jälkeen, kun Makedonian kuningas Filippos II:n palkkasoturit palasivat länteen palveltuaan ensin hänen, myöhemmin Aleksanteri Suuren ja hänen seuraajiensa armeijoissa. Aleksanterin valloitukset laajensivat Kreikan kulttuuripiiriä itään, mikä johti stateerien käyttöönottoon Aasiassa. Kultastateereja on myös löydetty muinaisen Gandharan alueelta, jota Kanishka I hallitsi^[7].

Kuvia

• 
  Lyydialainen elektrumista valmistettu trite eli kolmannes­stateeri, n. 600 eaa.
• 
  Korinttilainen stateeri, n. 345–307 eaa. Etu­puolella Pegasos ja koppa-kirjain (Ϙ). Takana Athene korintti­lainen kypärä päässään. Koppa symboloi kaupungin nimen arkaaista kirjoitus­asua (Ϙόρινθος).
• 
  Aleksanteri Suuren lyöttämä kulta­stateeri, mahdollisesti Abydoksessa n. 328-323 eaa. Etu­puolella Athene korintti­lainen kypärä päässään. Takana Nike pitämässä stylistä ja seppelettä.