Suoratoisto
tietoverkon sisältöpalveluiden tiedonsiirtotapa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Suoratoisto (myös striimaus, engl. streaming) on internetin verkkosisällön sisältöpalveluiden tiedonsiirtotapa, erityisesti kuvan ja äänen seuraaminen suoraan.[1] Suoratoistossa multimediasisältöä siirretään jatkuvana virtana katsojalle ja sitä esitetään samanaikaisesti.[2] Toiston aikana tiedon siirto on käynnissä sovellusohjelmassa samanaikaisesti kuin sen esittäminen käyttäjälle.[3] Vaihtoehtoinen tapa on tiedoston lataaminen tietokoneelle ja sen katselu tämän jälkeen, joka ei ole samanaikaista. Suoratoisto sai alkunsa 1990-luvun puolivälissä, ja ensimmäiset palvelut olivat puhtaasti äänisisältömuotoisia. Varhaisia tiedostomuotoja olivat muun muassa RealMedian kehittämät RealAudio ja RealVideo (molemmat edelleen käytössä, mutta pieniä).
Suoratoistoinen materiaali voi tulla valmiista tiedostosta tai se voidaan luoda reaaliaikaisesti. Reaaliaikainen lähetys voi olla esimerkiksi live-konsertista tai web-kamerasta, jolloin puhutaan reaaliaikaisesta suoratoistosta (verrattavissa suoraan televisiolähetykseen).
Suoratoisto on uudempi palvelumuoto kuin perinteinen tiedoston osasiirtäminen, jossa koko tiedosto pitää olla käyttäjällä kokonaan ennen kuin se on valmiina tarkastelua varten.[3]
Remove ads
Suoratoistopalveluita
Suoratoistopalvelut ovat nykyään erityisen suosittuja musiikin ja elokuvien esittämisessä. Suoratoistopalvelut olivat suuressa murroksessa syksyllä 2023 maailmalla ja Suomessa, jolloin useita yhtiöitä yhdistyi ja poistui markkinoilta.[4]
86 prosenttia suomalaisista käyttää jotakin televisio-ohjelmien ja elokuvien suoratoistopalvelua. 78 prosenttia suomalaisista käyttää ainakin yhtä kaupallista suoratoistopalvelua. Suomen suosituin televisio- ja elokuvasuoratoistopalvelu on ilmainen Yle Areena, jota käyttää 54 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin on alan markkinajohtaja Netflix, jota käyttää 42 prosenttia suomalaisista. MTV Katsomon ilmaisversiota käyttää 24 prosenttia. Maxia käyttää 20 prosenttia ja Disney+-palvelua 19 prosenttia suomalaisista. Maksutonta Ruutua käyttää 18 prosenttia suomalaisista.[5][6]
Suomessa 95 prosenttia 12–65-vuotiaista kuuntelee musiikkia suoratoistopalveluiden kautta. Palveluiden maksullisia versioita käyttää musiikin kuunteluun 41 prosenttia vastaajista. 78 prosenttia kuuntelee musiikkia YouTubesta ja 60 prosenttia Spotifysta. [7]
- Pelaamiseen suunnattuja
Remove ads
Ilmastovaikutus
Nykyinen tietoliikenne aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä, jotka lämmittävät ilmastoa. Eri arvioiden mukaan tietoliikenne tuottaa 3–4 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi tietoliikenteen energiankulutus kasvaa 25–30 prosenttia vuosittain, ja kasvua aiheuttaa erityisesti suoratoisto ja muu videoiden katselu. Suoratoistosssa energiaa kuluttavat käytetyn päätelaitteen lisäksi muun muassa palvelin tai palvelimet, joille kulutettava aineisto on tallennettu. Palvelimet puolestaan sijaitsevat valtavissa datakeskuksissa, jotka käyttävät energiaa jäähdytykseen. Jo vuonna 2017 nimenomaan datakeskukset kuluttivat 19 prosenttia kaikesta tietoliikenteen käyttämästä energiasta. Yksittäisen kuluttajan on lähes mahdotonta arvioida esimerkiksi katsomansa videon päästöjä, sillä päästöt riippuvat taustalla olevien palvelinten määrästä ja sijainnista, koska eri maissa käytettävä sähkö tuottaa eri määrän päästöjä.[19][20]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads