Sue Lemström

Sue Lemström (s. 17. heinäkuuta 1948 Helsinki)^[1] on suomenruotsalainen näyttelijä. Hän on työskennellyt Helsingin ja Vaasan ruotsinkielisissä teattereissa sekä näytellyt useissa elokuvissa. Vuonna 1969 hän oli perustamassa Skärgårdsteatern-ryhmää, ja on ollut mukana useimpien suomenruotsalaisten teattereiden tuotannoissa.^[2] Ensimmäisen vakinaisen kiinnityksensä Lemström sai vasta 63-vuotiaana Svenska Teaterniin.^[3]

Lemström sanoo olleensa Suomen ensimmäinen radio-discjockey tehdessään 1960-luvulla Ylelle ruotsinkielistä radio-ohjelmaa Pop Time. Hänen teatteriuransa alkoi Svenska Teaternin Hair-musikaalista 1969, minkä jälkeen hän pääsi täpärästi Svenska Teaterhögskolaniin ja valmistui sieltä 1974 vaikeasta lukihäiriöstä huolimatta.^[2]

Lemströmin tärkeimpiä rooleja ovat olleet Peer Gyntin Åse, Niels Bohrin vaimo Michael Fraynin näytelmässä Ett möte i Köpenhamn (2000–2001) sekä erityisesti vuoden 2003 rooli Mary Tyronena Eugene O’Neillin näytelmässä Pitkän päivän matka yöhön (Lång dags färd mot natt).^[1] Lemström myös ääninäytteli Muumilaakson tarinoiden ruotsinkielisessä versiossa Noitaa.^[4]

Benny Törnroosin televisiohaastattelussa 2014 Lemström kertoi olevansa alkoholisti ja HIV-positiivinen.^[3]

Lemström sai Pro Finlandia -mitalin 2008.

Filmografia

• Rotko (1970)
• Kultainen koskelo (1989)
• Korttitalo (Korthuset, 1991)
• Ruusutarha (1997)
• Badding (2000)
• Aleksis Kiven elämä (2001)
• Transport (2005)
• Miehen työ (2007)
• Colorado Avenue (2007)