Sundsvallin kunta
kunta Västernorrlandin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Sundsvallin kunta (ruots. Sundsvalls kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Medelpadiin ja Hälsinglandiin. Kunnan keskustaajama on Sundsvall.[3]


Kunnan maapinta-ala on 3 189,71 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 99 383 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 100,46 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Remove ads
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueella sijaitsi Sundsvallin kaupunki ja 11 maalaiskuntaa, jotka perustuivat vanhaan pitäjäjakoon. Skönin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1884 Skönsmonin taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1894 Gångvikenin ja Skönsbergin taajaväkiset yhdyskunnat. Kaikki kolme lakkautettiin vuonna 1948, jolloin Skönsmon liitettiin Sundsvallin kaupunkiin ja loppuosa kunnasta muutettiin Skönin kauppalaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Indals-Liden (Holm, Indal ja Liden)
- Selånger (Selånger ja Sättna)
Alnön, Attmarin, Njurundan, Stöden ja Tunan maalaiskuntiin sekä Skönin kauppalaan ja Sundsvallin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1963 Attmar ja Tuna yhdistettiin Matforsin maalaiskunnaksi. Kuntaliitokset Sundsvallin kuntablokissa toteutettiin vaiheittain. Jo vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Alnön ja Selångerin maalaiskunnat sekä Skönin kauppala. Vuonna 1971 kaupunki ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi ilman aluemuutoksia. Vuonna 1974 Sundsvallin kunta sai nykyiset rajansa, kun Njurundan, Matforsin, Indals-Lidenin ja Stöden kunnat liitettiin siihen.
Remove ads
Vaakuna
Nykyinen kuntavaakuna on entisen Sundvallin kaupungin vaakuna. Seuraavassa on esitetty nykyisen kunnan alueella aiemmin sijainneiden kuntien vaakunoita:
- Alnön maalaiskunta
(1962–1964) - Attmarin maalaiskunta
(1960–1962) - Indals-Lidenin maalaiskunta
(1961–1970)
Indals-Lidenin kunta
(1971–1973) - Njurundan maalaiskunta
(1961–1970)
Njurundan kunta
(1971–1973) - Selångerin maalaiskunta
(1962–1964) - Skönin kauppala
(1957–1964) - Tunan maalaiskunta
(1961–1962)
Remove ads
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 541 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 230 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 893 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,8 %
- 18–64-vuotiaat: 60,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Remove ads
Taajamat
Kunnassa on 26 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 248 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vin taajaman nimenä on joskus ollut myös Alvik.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Kävsta
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Allsta (norra delen)
- Attmar
- Bjässhammarn
- Björkön
- Bodviken
- Bunsta
- Bäck + Tomming
- Edsta
- Hartungviken
- Holm
- Hov
- Hörningsholm
- Järkvissle
- Knävland + Påläng
- Krånge och Arklo
- Kungsnäs och Nävsta och Selånger
- Kävsta
- Lunde
- Långsjön
- Medskogsbron
- Ovansjö + Gomaj (pohjoinen osa)
- Runsvik
- Röde + Båräng
- Sillre
- Skatan
- Slädaviken + Åssjön
- Solberg
- Solum + Brödlösa
- Sörfors
- Sörnacksta
- Töva
- Viforsen + Vi + Tunbyn
- Viskan
- Vivsta
- Västerro + Lillro
- Åsta
- Östanskär + södra Arklo
- Österlo + Västerlo (osa)
- Östloning + Västloning (osa)
- Övre Tunbyn
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Nyhamn
- Sydöst Hulistugan Karlstadvägen
- Ängom + Sundsudden
Remove ads
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Sundsvallin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Sundsvalls Första (16 valtuutettua)
- Sundsvalls Andra (23 valtuutettua)
- Sundsvalls Tredje (19 valtuutettua)
- Sundsvalls Fjärde (23 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sundsvallin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Remove ads
Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Alnön piiri
- Attmarin piiri
- Holmin piiri (Medelpad)
- Indalin piiri
- Lidenin piiri
- Njurundan piiri
- Selångerin piiri
- Skönin piiri
- Skönsmonin piiri
- Stöden piiri
- Sundsvallin Gustav Adolfin piiri (Sundsvalls Gustav Adolfs distrikt)
- Sättnan piiri
- Tunan piiri (Medelpad)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Sundsvalls Gustav Adolf
- Skönsmon
- Skön
- Alnö
- Sättna
- Selånger
- Stöde
- Tuna
- Attmar
- Njurunda
- Indal
- Holm
- Liden
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Alnö
- Attmar
- Galtströms bruksförsamling*
- Holm
- Indal
- Liden (Indals-Liden)
- Njurunda
- Selånger
- Skön
- Skönsmon
- Stöde
- Sundsvalls Gustav Adolf (Sundsvall)
- Sundsvalls mosaiska
- Svartvik*
- Sättna
- Tuna
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads