Tellervo Koivisto
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Taimi Tellervo Koivisto (o.s. Kankaanranta; s. 2. tammikuuta 1929 Punkalaidun) on suomalainen ekonomi, entinen kansanedustaja ja presidentti Mauno Koiviston leski.
Remove ads
Nuoruus ja perhe
Tellervo Kankaanranta syntyi Punkalaitumen kunnassa Satakunnassa maanviljelijä Johannes Einari Kankaanrannan (1895–1988) ja emäntä Olga Maria Kallentytär Kankaanrannan (o.s. Saarinen) (1895–1951) tyttärenä.[1]
Kankaanranta kirjoitti ylioppilaaksi Huittisissa toimineesta Lauttakylän yhteiskoulusta vuonna 1949 ja valmistui ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta 1953.[2] Hän kohtasi tulevan puolisonsa Mauno Koiviston itsenäisyyspäivän aattona 1950 Turussa, kun molemmat olivat menossa ylioppilaskunnan tiloissa järjestettäviin tansseihin, jotka kuitenkin oli peruttu, ja he päättivät mennä viettämään iltaa muualle.[3] Tuohon aikaan Koivisto työskenteli Turun satamatyökonttorin hoitajana ja opiskeli sosiologiaa Turun yliopistossa. Pari kihlautui maaliskuussa 1951.[4] He menivät naimisiin 22. kesäkuuta 1952 Punkalaitumen kirkossa.[5]
Vuonna 1957 syntyi Koivistojen ainoa lapsi, tytär Assi.[6] Samana vuonna perhe muutti Helsinkiin. Sosiologian alalta tohtoriksi väitellyt Mauno Koivisto päätyi Helsingin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi ja pari vuotta myöhemmin toimitusjohtajaksi.[7]
Remove ads
Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja poliitikko
Mauno Koiviston luodessa uraa ensin pankkimaailmassa ja sitten valtakunnanpolitiikassa Tellervo Koivisto ei tyytynyt edustuspuolison rooliin vaan oli itsekin yhteiskunnallisesti aktiivinen.lähde?
1960–1970-luvun taitteessa hän osallistui sukupuolten tasa-arvoa ajaneen Yhdistys 9:n toimintaan.lähde? Vuosina 1968–1972 hänellä oli Suomen Kuvalehdessä oma pakinapalsta ”Rouva Koiviston päiväkirja”. Pakinoissaan Koivisto käsitteli humoristisesti elämäänsä pääministerin puolisona sekä esitteli ajatuksiaan naisen asemasta.[8]
Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa Tellervo Koivisto valittiin kansanedustajaksi SDP:n listalta.[6] Hän luopui kuitenkin eduskuntatyöstä yhden kauden jälkeen. Vuoden 1976 kunnallisvaaleissa Koivisto pyrki ja pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon, koska piti vaikuttamismahdollisuuksiaan kunnallispolitiikassa suurempina.lähde?
Mauno Koiviston osallistuessa presidentinvaaleihin 1982 Tellervo Koivisto oli valitsijamiehenä. Koska useat äänestäjät halusivat varmistaa äänten menevän Mauno Koivistolle, Tellervo oli vaalien ylivoimainen ääniharava.[7] Miehensä noustua tasavallan presidentiksi hän kuitenkin jätti kaikki poliittiset luottamustehtävänsä.[9]
Remove ads
Tasavallan presidentin puolisona
Tasavallan presidentin puolisona Tellervo Koivisto esiintyi julkisuudessa vain harvakseltaan eikä omaksunut samanlaista seremoniallista ”maan äidin” roolia kuin edeltäjänsä Alli Paasikivi ja Sylvi Kekkonen. Suurimman tarmonsa hän kohdisti sosiaalialan työhön ja hyväntekeväisyyteen.lähde?
1990-luvun lopulla Koivisto oli ensimmäisiä julkisuuden henkilöitä, joka puhui avoimesti masennuksesta ja myöhemmin koulukiusaamisesta.[10][11] Myöhemmin hän on kertonut joutuneensa kouluvuosinaan uskonnonopettajansa Lauri Jokisen ahdistelemaksi.[12]
Koiviston nuoruusvuosiin keskittyvä Anne Mattssonin kirjoittama ja Siltala-kustantamon julkaisema elämäkerta Tellervo Koivisto – elämäkerta ilmestyi tammikuussa 2017.[13] Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta samana vuonna. Heinäkuussa 2017 Koivisto ilmoitti vetäytyvänsä julkisuudesta.[14] Hän kuitenkin osallistui Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi itsenäisyyspäivän vastaanottoon 6. joulukuuta 2017.[15]
Kunnianosoituksia
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi (1988) [16]
- Ruotsin Kuninkaallisen Pohjantähden ritarikunnan suurristi (1982) [17]
- Norjan Pyhän Olavin ritarikunnan suurristi [18]
- Tanskan Dannebrogin ritarikunnan suurristi
- Islannin Haukan ritarikunnan suurristi
Pyhän Karitsan ritarikunnan suurristi Suomen ortodoksinen kirkko)[19]
Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 1991)[20]
Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2001)[21]
Remove ads
Julkaisut
- Elämän siivellä: Päiväkirjan lehtiä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1970.
- Päiväkirjan uudet sivut. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16426-0
Kirjallisuutta
- Korppi-Tommola, Aura: ”Koivisto, Tellervo (1929–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 282–283. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 / Teoksen verkkoversio.
- Kuka kukin on 2001. Otava 2001.
- Mattson, Anne: Tellervo Koivisto – elämäkerta. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-306-2
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads