Tatra 70

Tatra T70 oli tšekkoslovakialaisen Tatran vuosina 1931–1936 sekä 1947 valmistama ensisijaisesti edustuskäyttöön tarkoitettu auto. Auton alustalle tehtiin useita korimalleja, monet niistä Sodomkan^[4] ja muiden itsenäisten korivalmistajien rakentamia versioita. Autoja käytettiin muun muassa paloautojen alustoina.^[3]

Tatra T70 ja T70A
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Tšekkoslovakia
Valmistaja	Závody Tatra a.s. / Tatra n.p., Kopřivnice
Valmistusvuodet	T70: 1931–1932; T70A: 1932–1936 ja 1947[1]
Tuotantomäärä	T70: 50 kappaletta; T70A: 70+1 kappaletta
Muotoilija	Hans Ledwinka
Edeltäjä	Tatra T31
Seuraaja	Tatra T87
Teknisesti samankaltaisia	Tatra T80
Tekniset tiedot
Henkilöluku	4–6[2]
Iskutilavuus	T70: 3 408 cm³; T70A: 3 848 cm³
Teho	T70: 48 kW /3000 1/min; T70A: 51,5 kW /3500 1/min
Polttoaine	bensiini
Vetotapa	takaveto
Vaihteisto	4+1
Kulutus	20–22 l /100 km[3]
Mitat
Massa	2 200–2 500 kg[3]
Pituus	5 350 mm
Leveys	1 800 mm
Korkeus	1 730 mm[2]
Infobox OK

Teknisiä tietoja

Tatra T70 -paloauto. Kori on brnolaisen Hrček-Neugebauerin valmistama.

Moottori

Autossa oli kuusisylinterinen, vesijäähdytteinen rivimoottori, joka pohjautui perusrakenteeltaan edeltäjämallien T17 ja T31 voimanlähteisiin. Erotuksena edeltäjämalleihin, kampiakseli oli laakeroitu seitsemästä kohtaa liukulaakerein, sillä aikaisemmin käytetty vierintälaakerointi ei ollut toiminut tyydyttävästi. Moottoriin oli vaihdettu hammaspyörämallinen voiteluöljypumppu mäntäpumpun tilalle.^[1] Polttoaineensyötöstä huolehti kaksi Zenith 36 DV 1 -kaasutinta.^[3]

Voimansiirto ja alusta

Autossa oli kuiva kaksilevyinen kytkin ja nelivaihteinen vaihteisto. Kantavana rakenteena oli Tatralle ominainen keskusputkirunko. Voima välittyi vaihteistosta runkoputken sisällä kulkeneen voimansiirtoakselin kautta heilurityyppisellä erillisjousituksella varustetulle taka-akselille. Taka-akselilla oli vinottain asennetut neljänneselliptiset lehtijouset, jotka oli kiinnitetty vetopyörästön rungon takaosaan sekä jarrukilpiin. Etuakselilla erillisjousitus oli toteutettu päällekkäisin kolmiotuin ja poikittaisella, puolielliptisellä lehtijousella.^[3]

Jarruina olivat rumpujarrut, jotka olivat hydraulitoimiset^[2] ja ensimmäisenä maailmassa kaksipiiriset.^[5]

Valmistus

T70-malleja valmistui kaikkiaan 50 kappaletta, kunnes se korvattiin vuonna 1933 T70:n tehokkaammalla moottorilla varustetulla T70A:lla. T70A:n huippunopeus oli 130 km/h ja sitä ehdittiin valmistaa 70 kappaletta ennen kuin valmistus päättyi 1936.^[3]

Toisen maailmansodan jälkeen yli jääneistä osista rakennettiin vielä yksi kappale Tšekkoslovakian presidentti Edvard Benešille.^[1] Auto luovutettiin hänelle 23. toukokuuta 1947.^[6]