Tavda

Tavda (ven. Тавда́) on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki. Se on Toboljoen vasen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla pohjoisen Uralvuoriston itäpuolella taigalla.^[2][c]

Tavda ven. Тавда
Alkulähde	Lozvan ja Sosvan yhtymä 59°32′59″N, 62°20′4″E [a]
Laskupaikka	Tobol 57°47′56″N, 67°15′27″E
Maat	Venäjä
Pituus	719 [1][2] km
Alkulähteen korkeus	56 [b] m
Virtaama	410 [2] m³/s
Valuma-alue	88100 [1][2] km²
Infobox OK

Maantietoa

Pääuoma

Tavdan lähteinä ovat joet Lozva ja Sosva, jotka virtaavat alas Uralvuorten pohjoisosien itäisiä rinteitä. Tavda virtaa leveässä laaksossa Länsi-Siperian alangolla^[3] ensin koilliseen, sitten kohti kaakkoa ja alajuoksullaan itään ^[4]. Joet Lozva ja Sosva voitaisiin tulkita pääuoman sivujoiksi tai pääuoman yläjuoksuiksi, jolloin joen pituus lähes kaksinkertaistuisi. Tässä esityksessä on kuitenkin noudatettu venäläistä esitystpaa, missä sillä on kaksi erikseen käsiteltävää latvahaaraa. Joki virtaa siksi vain 719 kilometriä kunnes se yhtyy Bachelinossa (ven. Бачелино) Toboljokeen 116 kilometriä ^[1] ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Yhtymäkohdassa maaston korkeus on 38 metriä merenpinnan yläpuolella ^[d]. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki. Tavda on liikennöintikelpoinen. Sen yläjuoksulla sijaitsee nelman kutualue.^[1][2][5]

Joen pääuoma virtaa vaihtelevien maisemien läpi. Latvahaarat laskevat puutonta vuoristomaisemaan alas taigan alueelle, josta osa taigaa on joen yläjuoksulla raivattu peltomaaksi. Joki sivuaa keski- ja alajuoksulla Länsi-Siperian soistuneita alanko- ja metsävaltaisia alueita. Lähestyessään Toboljoen yhtymäkohtaa joki alkaa voimakkaasti meanderoida ja sen esihistoriallisia uoman osia eli juoluoita löytyy joen tulvalaaksosta paikoin useitakin rinnakkain. Joen alajuoksun varrella sijaitsee Tavdan kaupunki sekä Taboryn ja Nižnjaja Tavdan piirikeskukset. Pelymjoen yhtymäkohdassa sijaitsee Pelymin kylä, joka on historiansa aikaisemmassa vaiheessa ollut kaupunki.^[5]

• 
  Jokiliikenne on käyttänyt matalia yhteysaluksia (kuvassa Zarya-205R).
• 
  Sosva-sivujoki on Uralvuoristossa varsin jyrkkärantainen joki. Kuvattu 1890-luvulla.

Sivujoet

Tavda ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 88 100 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen ^[1], joka on 3,0 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Tavda sivujoet ja latvahaarat (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Tavdaan (km suusta)	nimi	nimi (ven. )	pituus (km)	valuma-alue (km²)	lähde
21	Tšambair	Чамбаир	48	178	1
27	nimetön		19		1
42	Kalymka	Калымка	44	327	1
47	nimetön		31		1
71	Labuta	Лабута	19	350	1
91	nimetön		13		1
111	nimetön		12		1
131	Berezovka	Березовка	26		1
141	Nižnjaja	Нижняя	27		1
167	Mijassy	Мияссы	14		1
204	Bilkinka	Билькинка	14		1
215	Desjatka	Десятка	14		1
220	Duhovka	Духовка	11		1
222	Karabaška	Карабашка	146	2790	1
231	Karatunka	Каратунка	28	317	1
238	Azanka	Азанка	40	724	1
272	Ošmarka	Ошмарка (Большая Ошмарка)	24		1
309	Pavja	Павья	24		1
325	Bolšaja Jemeljaševka	Большая Емельяшевка	93	1280	1
338	Iksa	Икса (Большая Икса)	129	1710	1
352	Sorjanka	Сорьянка	26		1
369	Taborinka	Таборинка	137	1390	1
385	Volja	Волья	11		1
398	Voltšimja	Волчимья	129	1240	1
409	Ehtalka	Эхталька	14		1
423	Bolšaja Kylja	Большая Кылья	45	294	1
429	Syndalja	Сындалья	11		1
440	Tšernaja	Черная	218	3500	1
448	Tangupka	Тангупка	13		1
457	Jemnaja	Емная	67	490	1
469	Sulja	Сулья	60	302	1
470	Kyrtymja	Кыртымья	69	835	1
480	Ušja	Ушья	21		1
510	Otymja	Отымья	26		1
516	Tšišja	Чишья	46	604	1
535	Anep	Анеп	108	1530	1
545	Arja	Арья	25		1
602	Pelym	Пелым (Большой Пелым)	707	15200	1
612	Vorja	Ворья	17		1
650	Vagil	Вагиль	117	3830	1
694	Lintovka	Линтовка	84	450	1
719	Lozva	Лозьва	637 *	17800	1
719	Sosva	Со́сьва	635 *	24700	2

Lähteet: 1 = ^[1], 2 = artikkeli Sosva, * = venäläiset ajattelevat näitä latvahaaroina

Vuodenajat ja virtaamat

Joki sijaitsee mannermaisen ilmaston alueella, mutta siellä sataa eteläiseen Uralvuoristoon nähden enemmän. Aluetta luonnehtivat kylmät lumiset talvet ja lämpöiset sateiset kesät. Atlanttinen kostea ilmasto saavuttaa toisinaan Keski-Uralin ja sateita saadaan tuulen ylitettyä matalan Ural-jakson. Myös Pohjoiselta jäämereltä saapuu kesäisin sateita, mutta kaakosta tulevat korkeapaineet lukitsevat alueelle kuivia hellejaksoja kesäisin ja kuivia pakkasjaksoja talvisin. Joki jäätyy marraskuun alussa ja sen jäät lähtevät huhtikuun lopussa. Joen virtaus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan ja keväisin saadaan aina tulvia, kun alueen lumet sulavat. Joen vedenpinnan korkeus voi vuodenaikojen mukaan vaihdella kuusi metriä. Joella on keskijuoksulla 237 kilometrin päässä joen suusta virtaamien mittauspaikka, missä joen keskivirtaamaksi (MQ) on mitattu keskimäärin 462 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 3 250 m³/s ja keskialivirtaamaksi ( MNQ) 11,4 m³/s.^[2][5][6]

Huomautukset

1. Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian Тавда (река)-artikkelin tietolaatikosta!
2. Lähdekorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tawda (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!
3. Määritelmä on otettu venäjänkielisen wikipedian Тавда (река)-artikkelista.
4. Laskukorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tawda (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!