Tepui

Tepuit (esp. tepuy) ovat sedimenttikivistä eroosion kautta muodostuneita, tasalakisia pöytävuoria, joita esiintyy Guyanan ylängöllä, Etelä-Amerikan pohjoisosassa.^[1]

Kukenan-tepui.

Roraima-tepuin pystysuora seinämä.

Vuorten monivaiheinen syntyhistoria alkoi sedimentaatiovaiheella, jolloin varhais-proterotsooiseen mereen kerrostui noin 1,8–1,7 miljardia vuotta sitten useita kilometrejä paksu muodostuma klastisia sedimenttejä: rantahiekkoja ja jokien kuljettamaa soraa. Sedimenttien metamorfoituessa niistä muodostui vähitellen hiekkakiviä, kvartsiitteja ja konglomeraatteja, jotka peittivät laajoja alueita muinaista Gondwanamannerta. Tämän mantereen repeämisen yhteydessä, noin 200–150 miljoonaa vuotta sitten, maankuoressa vallitsevat tektoniset jännitystilat pilkkoivat alkuaan yhtenäisen metasedimenttikerrostuman tepuivuorten ”alkioiksi”. Syntyneisiin siirroslaaksoihin muodostui jokisysteemi, joka kuljetti mukanaan rapautuvaa kiviainesta syventäen laaksoja ja muodostaen siten vähitellen Guyanan ylängölle tyypilliset tasalakiset, pystyseinämäiset tepuit.

Katso myös

• cuesta