Thomas Young
englantilainen yleisnero From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Thomas Young (13. kesäkuuta 1773 – 10. toukokuuta 1829)[1] oli englantilainen yleisnero.[2] Hän oli muun muassa egyptologi, fyysikko ja fysiologi. Optiikan alalla tekemissään tutkimuksissa hän huomasi valon taipuvan kaksoisraossa. Tämä oli todiste valon aaltoluonteesta. Young käytti kokeessaan valkoista valoa, jolloin valo taipuu ja muodostaa värispektrin, jossa punainen valo taipuu eniten ja sininen vähiten (vrt. taittuminen).lähde?
.jpg)
Remove ads
Elämä
Nuoruusvuodet
Young syntyi Milvertonissa, Englannissa kveekariperheeseen vuonna 1773. Perheen isä oli pankkiiri. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista Thomas oli vanhin. Young oppi lukemaan kaksivuotiaana[3]. Sanotaan myös, että hän oli jo nelivuotiaana lukenut Raamatun läpi kahdesti.[4] Young opiskeli 14-vuotiaana kreikkaa ja latinaa ja oli hyvin perehtynyt ranskaan, italiaan, hepreaan, kaldeaan, syyriaan, samarianarameaan, arabiaan, persiaan, turkkiin ja amharaan.[5][4]
Opiskeluvuodet ja keski-ikä
Young aloitti lääketieteen opiskelut Lontoossa vuonna 1792. Hän muutti kahden vuoden kuluttua Edinburghiin ja vuosi Edinburghin muuton jälkeen hän muutti Göttingeniin. Göttingenissä vuonna 1796 Youngista tuli fysiikan tohtori ja vuotta myöhemmin hän siirtyi Cambridgen yliopiston Emmanuel Collegeen. Youngin isoisä, Richard Brocklesby, kuoli vuonna 1797 ja jätti Youngille perinnön. Perinnön ansiosta Young ei enää ollut taloudellisesti sidoksissa perheeseensä ja hän muutti Lontooseen osoitteeseen Welbeck Street 48. Young julkaisi monia tieteellisiä töitä nimettömänä koska pelkäsi hänen maineensa puolesta. Vuonna 1799 Young perusti lääkärin vastaanoton Lontoossa.[6]
Young valittiin luonnonfilosofian professoriksi Royal Institutioniin vuonna 1801. Kahden vuoden työssäoloaikana hän piti yhteensä 91 luentoa.
Myöhemmät vuodet
Young kuoli Lontoossa 10. toukokuuta vuonna 1829.
Remove ads
Työ
Fysiikka
Fysiikan alalla Young keksi kaksoisrakokokeen. Kokeessa valo kohdistetaan kahden lähekkäin olevan raon läpi, joista valo taipuu varjostimelle ja muodostaa interferenssikuvion. Young suoritti kokeen vuonna 1802 ja loi interferenssilait. Hän huomasi valon vahvistuvan säteiden kulkiessa eri reittejä ja aallon huippujen osuessa kohdakkain. Muissa tapauksissa valo taas heikkeni. Young antoi näin selityksen Newtonin renkaille. Interferenssikuvioonsa vedoten Young esitteli vuonna 1803 Lontoon kuninkaallisen tiedeseuran jäsenille, että Isaac Newtonin käsitys valosta suoraviivaisesti etenevänä hiukkassuihkuna oli väärä ja että valo todellisuudessa olisi poikittaista aaltoliikettä.[7][8] Kaksoisrakokokeen lisäksi Youngin nimi esiintyy kimmokertoimessa, jota kutsutaan myös Youngin moduuliksi.[9]
Hieroglyfit
Egyptistä löytynyt Rosettan kivi kiinnosti Youngia. Young olikin ensimmäisiä, jotka yrittivät ratkaista hieroglyfien arvoitusta. Työssä häntä auttoi paljon monien kielten osaaminen. Apunaan hän käytti Åkerbladin listaa, jossa oli eritelty paikkojen ja henkilöiden nimiä.[10] Listan avulla Young selvitti muutamien henkilöiden nimet hieroglyfeistä, muun muassa Kleopatran.[10] Selvittäessään hieroglyfien merkitystä, Young käytti tekniikkaa, jossa hän laski kreikkalaisia sanoja, jotka toistuivat tekstissä usein ja etsi vastaavat merkit hieroglyfeistä laskemalla kuinka usein ne toistuvat kivessä. Young julkaisi löytönsä vuonna 1819.[10]
Lääketiede
Young tutki paljon näköä ja näkemiseen liittyvää fysiologiaa. Hän keksi niin sanotun kolmiväriteorian, jota hän ehdotti värinäkemisen kivijalaksi.[11] Tämän lisäksi hän selosti ensimmäisenä vuonna 1801 astigmatismia eli optisen järjestelmän kuvausvirhettä.[12]
Kielet
Thomas Young kirjoitti Encyclopaedia Britannicaan ja vertailee "Languages"-artikkelissaan 400 kielen kielioppia ja sanastoa.
Musiikki
Young oli kiinnostunut musiikista. Musiikin saralla hän kehitti niin sanotun Youngin temperamentin.
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads