Tobias Michael Carel Asser

Tobias Michael Carel Asser (28. huhtikuuta 1838 Amsterdam – 29. kesäkuuta 1913 Haag) oli alankomaalainen juristi, joka yhdessä Afred Friedin kanssa sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1911 erityisesti ansioistaan kansainvälisen yksityisoikeuden alalla. Hänen aloitteestaan perustettiin Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi.^[1]

Tobias Asser

Asser toimi aktiivisti kansainvälisen oikeuden akatemian luomiseksi ja tämä johti lopulta Haagin kansainvälisen oikeuden akatemian luomiseen. Hän oli myös yksi Kansainvälisen oikeuden instituutin perustajista.

Asser oli kansainvälisen oikeuden tutkija. Hän oli vuodesta 1862 professorina Amsterdamissa, vuodesta 1875 samalla osastopäällikkönä ulkoasiainministeriössä, vuodesta 1893 valtioneuvoston jäsen, 1904 valtioministeri. Asseria pidetään auktoriteettina kansainvälisen oikeuden kysymyksissä. Hän edusti Alankomaita merkittävissä diplomaattisissa kongresseissa. Hän oli puheenjohtajana tiettävästi hänen aloitteestaan Haagiin 1893 kokoon kutsutussa, kansainvälisen yksityisoikeuden kysymyksiä käsittelevässä konferenssissa. Hän toimi välitystuomarina eräiden valtioiden keskinäisissä riita-asioissa. Hän oli vuosien 1899 ja 1907 rauhankonferenssien jäsen. Hän oli Kansainvälisen oikeuden instituutin perustajia 1873 ja vuodesta 1906 sen kunniajäsen. Hän julkaisi useita tutkimuksia, muun muassa De scandinavische Wisselwet van 1880 (1880), Schets van het international Privaatrecht (1880).^[2]