Toksova

Toksova^[1] (ven. То́ксово, Toksovo) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Inkerinmaalla noin 20 km Pietarista pohjoiseen. Kunnan asukasluku on noin 7 700, keskustaajaman 5 900. Pietarin ja Käkisalmen välisen rautatien varrella on kunnassa kaksi asemaa – Toksovan ja Kaukolan (Kavgolovo) asemat. Toksova on tunnettu pietarilaisten kesänviettopaikka, ja Kavgolovossa on suosittu talviurheilukeskus.^lähde? Sitä kutsutaankin Inkerinmaan Sveitsiksi.^[2]

Toksovan puinen asemarakennus.

Toksova (Toksovo) Токсово
lippu	vaakuna
Toksovan kaupunkikunta Seuloskoin piirin kartalla.
Valtio	Venäjä
Subjekti	Leningradin alue
Piiri	Seuloskoi
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	Kaupunkikunta
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	176,84 km²
Väkiluku (2013)	7 766
– Väestötiheys	43,9 as./km²
www.toksovo-lo.ru
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Asutuskeskukset

Toksovan kaupunkityyppisen taajaman lisäksi kuntaan kuuluvat nykyään asutuskeskukset

• Autio - Audio (Аудио)
• Kaukola - Kavgolovo (Кавголово)
• Koivukylä - Novoje Toksovo (Новое Токсово)
• Rappula - Rappolovo (Рапполово)
• Vaarakkala - Varkolovo (Варколово)

Historia

Toksova mainitaan jo vuonna 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa. Alueen vanha kantaväestö, ortodoksiset inkerikot, joutuivat vuonna 1583 Ruotsin valtaan ja suuri osa heistä pakeni Venäjälle. Heidän tilalleen alueelle saapui Savosta ja Karjalasta luterilaisia. Aikoinaan Toksova oli Pohjois-Inkerin suurimpia luterilaisia seurakuntia ja siihen kuului jopa 11 000 jäsentä.

Suuren Pohjan sodan jälkeen alue siirtyi jälleen Venäjälle. Toksovan Palikoonan eteläosassa (polygoni eli sotaväen ampuma-alue) on valtava joukkohautojen alue, jossa 1920–1930-luvuilla ammuttiin kymmeniätuhansia kommunismin vastustamisesta tuomittuja ihmisiä. Tälle Koirakankaalle on pystytetty muistomerkki niille arviolta 46 700 ihmiselle, jotka siellä saivat surmansa NKVD:n teloittamina. Nykyinen Toksovan luterilainen kirkko on vuodelta 1887. Toksovan kirkossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus 1936. Alueen suomalais-inkeriläistä väestöä karkotettiin useaan otteeseen ensin osa vuonna 1936, sitten kaikki vuonna 1942 ja sodan jälkeen palanneet karkotettiin vielä vuonna 1947. Vasta Stalinin kuoltua 1953 toksovalaiset olisivat saaneet laillisesti palata takaisin. Harva enää palasi, sillä mahdollisuudesta ei ilmoitettu ja monet olivat jo juurtuneet muualle.

Toksovan historialliset kylät

Autio, Auvola, Haapaoja, Halosi, Himakkala, Hittola, Hännikäinen, Iso Kiurunmäki, Kaukola, Kiuru, Koivukylä, Kopittala, Kujala, Leppisaari, Oinaala, Osselki, Poroskylä, Puhilanmäki, Purnu, Rantala, Rappula, Rohma, Sepänsuo, Särky, Taskunmäki, Toksova, Uusi-Miina, Vaarakkala, Vanha-Miina, Vartiamäki, Vehkoja

Mäkikunnat^selvennä

Kavgolovon urheilukeskuksen hyppyrimäkiä.

Asikka, Hannula, Huttunen, Hovimäki, Kelomäki, Kempinmäki, Kesämäki, Korosenmäki, Kuismala, Kärpänmäki, Lamperi, Moisionmäki, Mustosenmäki, Nokelaismäki, Pelkosi, Pieni Kiurunmäki, Pokkisenmäki, Putkosenmäki, Rajala, Rouhiainen, Suvenmäki, Tarkiainen, Tarrinmäki, Vilikoukku, Vilkkilä

Toksovan nykyisyys

Toksovan luterilaisen kirkon entistäminen aloitettiin 1991 ja työ valmistui 1994. Seurakunnassa on nykyisin jäseniä noin 600. Toksovassa ilmestyy vuonna 2000 perustettu suomenkielinen Toksovan Sanomat.

Toksovan ortodoksinen kirkko on pyhitetty arkkienkeli Mikaelille. Kavgolovon talviurheilukeskuksessa on pidetty hiihdon maailmancupin osakilpailuja. Alueella on myös visenttifarmi.