Tom Petty
yhdysvaltalainen muusikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Thomas Earl Tom Petty (20. lokakuuta 1950 Gainesville, Florida – 2. lokakuuta 2017 Santa Monica, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen muusikko, laulaja-lauluntekijä, tuottaja ja näyttelijä. Hän oli johtamansa Tom Petty and the Heartbreakers -yhtyeen laulaja ja kitaristi.
Petty levytti uransa aikana lukuisia hittikappaleita niin sooloartistina kuin Heartbreakersin keulahahmona. Tunnetuimpia Pettyn kappaleita ovat muun muassa ”American Girl”, ”Refugee”, ”Running Down a Dream”, ”Free Fallin’”, ”Into the Great Wide Open” ja ”Learning to Fly”. Hänen tuotantoaan on myyty maailmanlaajuisesti yli 80 miljoonaa kappaletta, mikä tekee hänestä yhden kaikkien aikojen kaupallisesti menestyneimmistä artisteista. Petty voitti urallaan kaksi Grammy-palkintoa, ja vuonna 2002 hänet sekä muu Heartbreakers-yhtye aateloitiin Rock and Roll Hall of Fameen.
Remove ads
Elämä ja ura
Petty syntyi Gainesvillessä ja opiskeli Gainesville High Schoolissa. Hän lopetti koulun 17-vuotiaana ja liittyi Mudcrutch-nimiseen yhtyeeseen. Yhtye siirtyi 1970-luvun alussa Los Angelesiin mutta hajosi. Vuonna 1975 Petty perusti uuden yhtyeen nimeltä Heartbreakers, jonka laulajaksi ja kitaristiksi hän ryhtyi. Yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Tom Petty & the Heartbreakers 1976. Albumi menestyi hyvin etenkin Britanniassa, missä Heartbrakers teki kiertueen.[1] Vuonna 1978 ilmestynyt You're Gonna Get It! oli yhtyeen ensimmäinen kultalevylähde?.
Vuonna 1979 Petty haki konkurssia taistellessaan uudesta levytyssopimuksesta. Hän onnistui lopulta vaihtamaan ABC:ltä Backstreet Recordsille ja julkaisi ensimmäisen menestysalbuminsa Damn the Torpedoes, joka nousi listakakkoseksi.[1]
1980-luvun alkupuolella Petty teki yhteistyötä muiden artistien kuten Stevie Nicksin ja Dave Stewartin kanssa, ja 1986 hän soitti yhtyeineen Bob Dylanin maailmankiertueella. Southern Accents -albumin (1985) teon aikana Petty mursi vasemman kätensä lyötyään sen seinään. Hänen talonsa paloi epäillyssä murhapoltossa 1986, ja suurin osa hänen omaisuudestaan tuhoutui. Jeff Lynnen tuottama Full Moon Fever (1989) on Pettyn suurimpia menestyslevyjä. Vuosina 1988 ja 1990 Petty levytti myös Traveling Wilburys -superyhtyeen riveissä.[1]
Petty allekirjoitti vuonna 1992 kuuden albumin sopimuksen Warner Brosin kanssa. Hän erosi pitkäaikaisesta avioliitostaan 1996.[1]
Pettyllä oli pieniä rooleja elokuvissa ja televisiossa, kuten Lucky-hahmon ääni Kukkulan kuningas -animaatiosarjassa.
Vuonna 2014 julkaistu Hypnotic Eye oli Pettyn ensimmäinen listaykkösalbumi Yhdysvalloissa.[2]
Petty kuoli sydämenpysähdykseen, jonka sanotaan johtuneen vahingossa tapahtuneesta lääkkeiden yliannostuksesta.[3][4][5]
Petty on esiintynyt Suomessa kerran, Helsingin jäähallissa 23.9.1987, kun hän toimi Heartbreakers-yhtyeensä kanssa Bob Dylanin taustayhtyeenä tämän vuoden 1987 Euroopan kiertueella.[6]
Remove ads
Tunnustukset
Petty oli vuodesta 1981 lähtien ollut kuusitoista kertaa ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi, ja palkinto on myönnetty hänelle kahdesti.[7] Pettylle myönnettiin vuonna 1999 tähti Hollywood Walk of Famelle, ja vuonna 2002 Tom Petty & the Heartbreakers pääsi Rock and Roll Hall of Fameen.
Esikoisalbumi Tom Petty & the Heartbreakers (1976) valittiin vuonna 2005 hakuteokseen 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään[8].
Remove ads
Tom Petty & the Heartbreakers
The Heartbreakersin kokoonpano
- Mike Campbell – kitara
- Benmont Tench – koskettimet
- Ron Blair – basso
- Steve Ferrone – rummut
- Scott Thurston – kitara, koskettimet, huuliharppu, basso
Entiset jäsenet
- Howie Epstein – basso
- Stan Lynch – rummut
- Dave Grohl – rummut
Diskografia
Albumit
- Tom Petty & The Heartbreakers: Live at the Fillmore, 1997 (2022)
Albumit Traveling Wilburysin kanssa
- Traveling Wilburys Vol. 1 (25. lokakuuta 1988) (#3 U.S., #16 UK)
- Traveling Wilburys Vol. 3 (19. lokakuuta 1990) (#11 U.S., #14 UK)
Singlet
Remove ads
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads