Tomaatti
kasvilaji ja sen hedelmä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tomaatti eli vihannestomaatti (Solanum lycopersicum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä (useimmiten punaisesta) hedelmästä, joka kasvitieteellisesti on marja.[2]tarvitaan parempi lähde Kasvin nimi on peräisin meksikolaisesta nahuatlin kielestä, joka oli aikoinaan asteekkien valtakunnan pääkieli.
Tomaateista on jalostettu erikokoisia ja -näköisiä lajikkeita, kuten kirsikkatomaatti ja luumutomaatti.
Tomaatti on nykyään maailman eniten viljelty vihanneksen tavoin käytetty kasvi.[3]
Remove ads
Ulkonäkö ja koko
Tomaatti on ruohovartinen köynnös, luonnostaan 150–200 cm pitkä, mutta pensasmaisiakin lajikkeita on jalostettu. Versot kasvavat kärjestään, ja kun kärki lopettaa kasvunsa vanhuuttaan tai leikkaamisen takia, alemmat haarat ottavat sen tehtävän kasvupisteinä.[4]
Tomaatti on kylmässä ilmastossa yksivuotinen, lämpimässä monivuotinen[4]. Tomaatti voi elää kasvihuoneessa kolme vuotta.
Useimmilla lajikkeilla lehti koostuu yhdeksästä hammaslaitaisesta lehdykästä ja on 10–25 cm pitkä. Sekä varsi että lehdet ovat karvaisia. Keltaiset kukat ovat halkaisijaltaan 2–3 cm. Niissä on viisi terälehteä ja ne kasvavat terttuina. Kukan verholehdistä tulee tomaatin kanta.[4] Kasvitieteellisesti ottaen tomaatin syötävä osa on marja.[2]
Remove ads
Historia
Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 eaa. Ennen Kolumbuksen löytöretkiä tomaatin viljely oli levinnyt Väli-Amerikan kautta Meksikoon. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisena vuonna 1498.[4]
Aluksi tätä Perun omenaksi kutsuttua kasvia epäiltiin myrkylliseksi, ja se tuotiinkin vain koristekasviksi. Epäilyksiä oli omiaan herättämään se, että monet muut samaan heimoon kuuluvat koisokasvit todella ovat myrkyllisiä. Tomaatinkin vihreissä versoissa, joskaan ei kypsissä hedelmissä, on myrkyllisiä alkaloideja.[5] 1700-luvulla espanjalaiset ja vähitellen myös italialaiset alkoivat syödä tomaatteja. New Orleansin kreolit käyttivät tomaatteja 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset tunnetut ketsuppireseptit ovat amerikkalais-englantilaisen James Measen kirjassa vuodelta 1812 ja lontoolaisen William Kitchinerin kirjassa vuodelta 1816.[6]
Suomeen tomaatti tuli 1870-luvulla. Tomaateistaan tunnetussa Närpiössä niitä alettiin viljellä 1916. Tomaatteja pidettiin pitkään haitallisina, ja enemmän niitä alettiin käyttää vasta sotien jälkeen.[4]
Remove ads
Tomaatinkasvatus
Tomaatti on lämpöä vaativa kasvi. Hyvän kasvun varmistaa runsas valo ja tasainen 20–25 asteen lämpötila. Liian lämpimässä hedelmöittyminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Punaista väriainetta eli lykopeeniä ei muodostu liian korkeissa (29–32 °C) tai liian matalissa (noin 16 °C) lämpötiloissa.
Kulutus ja käyttö
Tomaattia hankittiin Suomen kotitalouksiin 1,17 kiloa kuukaudessa henkeä kohti vuonna 2016, kun määrä oli alle 170 grammaa vuonna 1966[7].
Tomaattia voidaan käyttää esimerkiksi salaatteihin, keittoihin, patoihin ja kastikkeisiin. Tomaateista voidaan myös puristaa mehua.
Tomaatteja voidaan kuivata aurinkokuivatuiksi tomaateiksi tai niistä voidaan valmistaa tomaattiketsuppia. Huomattava osa maailman tomaattisadosta käytetään ketsupin valmistukseen.
Ruoanlaitossa käytetään usein tomaattipyreetä tai tomaattimurskaa. Tomaattia käytetään etenkin italialaisessa ja meksikolaisessa keittiössä.
Remove ads
Ravintosisältö
Tomaatin energiasisältö koostuu lähinnä fruktoosista (hedelmäsokeri) ja glukoosista (rypälesokeri)[8]. Kirsikkatomaatti sisältää niitä erityisen paljon, minkä vuoksi se maistuu makeammalta kuin tavallinen tomaatti[9].
| Energiaravintoaineet/100 g | Tomaatti[8] | Kirsikkatomaatti[10] |
| Energia | 20 kcal (84 kJ) | 27 kcal |
| Sokerit | 3,4 g | 4,55 g |
| Tärkkelys | 0,1 g | 0,9 g |
| Proteiini | 0,6 g | 0 g |
| Rasva | 0,3 g | 0 g |
| Suojaravintoaineet/100 g[11] | Tomaatti |
| Kalium | 290 mg |
| Magnesium | 11 mg |
| Kalsium | 9 mg |
| Fosfori | 30 mg |
| A-vitamiini | 66,8 µg |
| C-vitamiini | 14,1 mg |
| Karotenoideja[12] | 4 106,2 µg |
Tomaatti sisältää myös lykopeenia. Runsasrasvaiset tomaattiruoat ovat parhaita lykopeenin lähteitä, sillä rasva lisää suuresti lykopeenin imeytymistä. Yli 80 prosenttia tomaattikastikkeen sisältämästä lykopeenista imeytyy ruoansulatuskanavaan, jos kastike sisältää 20 prosenttia rasvaa. Rasvattomasta tomaattikastikkeesta taas imeytyy vain noin 28 prosenttia.[13]
Remove ads
Terveysvaikutukset
Vuonna 2021 julkaistussa laajassa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että vähiten (ryhmämediaani 1,6 g/vrk) ja eniten kypsentämätöntä tomaattia (Md. 50 g/vrk) nauttivilla väestöviidenneksillä oli suurin kuolleisuus. Pienin kuolleisuus oli puolestaan sillä väestöviidenneksellä, joka nautti vain 24 grammaa kypsentämätöntä tomaattia päivässä. Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa ja osanottajien määrä oli noin 155 000.[14]
Vuonna 2017 julkaistussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa havaittiin toisaalta, että niillä, jotka nauttivat päivittäin sata grammaa tomaattia, esiintyy kuusi prosenttia vähemmän aivoinfarkteja ja syöpiä verrattuna niihin, jotka eivät syö lainkaan tomaattia.[15] Etenkin kypsennettyä tomaattia sisältävien ruokien syönti vähentää riskiä sairastua syöpään sekä sydän ja verisuonisairauksiin, koska tomaatin lykopeeni-niminen karotenoidi imeytyy parhaiten runsasrasvaisesta ja kypsennetystä ruoasta[16][17]. Vuonna 2021 julkaistussa laajassa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöviidenneksellä, jolla oli toiseksi suurin lykopeenin saanti (mediaani n. 7 mg/vrk), oli 12 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin vähiten lykopeenia saavilla (Md. 2 mg/vrk). Tämän verran lykopeenia löytyy keskimäärin 274 grammasta tomaattia. Aineisto kerättiin Yhdysvalloissa ja osanottajien määrä oli noin 155 000. [18][19]
Lykopeenin on todettu ehkäisevän myös masennusta.[20]
Remove ads
Ympäristövaikutukset
Kilogramma Suomessa myytävää tomaattia on aiheuttanut keskimäärin 2,5 kilogramman kasvihuonekaasupäästöt[21].
Säilytys
Tomaattia tulisi säilyttää yli 13 celsiusasteen lämmössä. Tätä viileämmässä niiden rakenne vetistyy ja maku heikkenee. Kylmiössä 13 celsiusasteessa tomaatit säilyvät pari viikkoa. Tomaatit kannattaa säilyttää paperipussissa.
Tuholaiset
Tomaatin tuholaisia ovat vihannespunkki (Tetranychus urticae), jauhiaiset (Aleyrodidae), kirvat (Aphididae), eräät perhostoukat sekä monet lehtiä miinaavat kärpäslajit.[22] Perhoslajeista tomaattia syövät ainakin:[23]
- Keiferia lycopersicella (ei Suomessa)
- Manduca quinquemaculata (ei Suomessa)
- Sphinx separata (ei Suomessa)
- tomaattijäytäjäkoi Tuta absoluta (Suomessa tuontituholainen)
- laskosyökkönen Euplexia lucipara
- hietikkomaayökkönen Euxoa tritici
- rantatarhayökkönen Lacanobia oleracea
- kaaliyökkönen Mamestra brassicae
- isomorsiusyökkönen Noctua pronuba
- Chrysodeixis includens (ei Suomessa)
- Neoleucinodes elegantilis (ei Suomessa)
Tomaatilla elävät kirvalajit ovat Aphis craccivora, Aphis fabae, Aphis gossypii, Aphis nasturtii, Aphis solanella (ei Suomessa), Aphis spiraecola (ei Suomessa), Aphis aurantii (ei Suomessa), Aphis citricidus (ei Suomessa), koisokirva (Aulacorthum solani), Brachycaudus helichrysi, Brachyunguis harmalae (ei Suomessa), ansarikirva (Macrosiphum euphorbiae), Myzus antirrhinii (ei Suomessa), sipulikirva (Myzus ascalonicus), orvokkikirva (Myzus ornatus), persikkakirva (Myzus persicae), kasvihuonekirva (Neomyzus circumflexus), Prociphilus erigeronensis (ei Suomessa), Rhopalosiphoninus latysiphon (ei Suomessa), Rhopalosiphoninus solani, Rhopalosiphoninus staphyleae, Rhopalosiphum padi, Rhopalosiphum rufiabdominale sekä Smynthurodes betae.[24]
Tomaatilla esiintyviä sairauksia
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads