Toni Collette
australialainen näyttelijä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Antonia ”Toni” Collette (s. 1. marraskuuta 1972 Sydney) on australialainen näyttelijä ja laulaja. Hänet tunnetaan muun muassa rooleistaan elokuvissa Kuudes aisti, Tahdon naimisiin, Lainakengissä, The Way Way Back, Little Miss Sunshine ja Hereditary – pahan perintö. Vuosina 2009–2011 hän näytteli pääosaa draamasarjassa Taran monta elämää.
Remove ads
Nuoruus ja uran alku
Toni Collette syntyi Sydneyssä 1972 ja kasvoi Sydneyn esikaupunkialueella. Hänen isänsä oli rekkakuski ja äitinsä asiakaspalvelija, ja perheessä oli yhteensä kolme lasta. Colletten ensimmäinen näyttämökokemus tuli lukiossa Godspell-näytelmän tuotannossa. Sen jälkeen hän sai pääroolin Australian 200-vuotisjuhlia varten tehtyyn musikaaliin. Rooliin oli tuhansia hakijoita. Collette lopetti menestyksensä innoittamana koulun 16-vuotiaana ja lähti esiintymään Australian Theatre for Young Peopleessa.[1]
Collette opiskeli puolitoista vuotta näyttämätaiteen kansallisessa instituutissa, mutta hän jätti opinnot vuonna 1992, jolloin hän teki valkokangasdebyyttinsä elokuvassa Spotswood – elämää tohvelitehtaassa ja sai merkittävän osan Sydney Theatre Companyn tuotannossa Anton Tšehovin Vanja-enosta.[1][2]
Remove ads
Australiasta kansainvälisiin tuotantoihin
Collette sai kansainvälistä huomiota elokuvasta Tahdon naimisiin (1994), jota varten hän joutui lihomaan 20 kilogrammaa. Hän voitti roolista Australian elokuvainstituutin AFI:n parhaan naispääosan palkinnon.[1] Sitä seurasi monia yhdysvaltalaisia elokuvia, kuten Emma (1996), Avokonttorin prinsessat (1997) ja Velvet Goldmine (1998).[2] Samaan aikaan Collette teki Australiassa Lilian’s Story (1996) ja The Boys (1998), joista hänet palkittiin AFI:n parhaan naissivuosan palkinnolla.[1]
Collette näytteli vuonna 1999 ensi-iltansa saaneessa Kuudennessa aistissa stressaantunutta äitiä, jonka poika väittää näkevänsä kuolleita. Hän sai roolisuorituksesta parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuuden. Tony-palkintoehdokkuus tuli puolestaan näytelmästä The Wild Party (2000), joka oli Colletten Broadway-debyytti. Colletten seuraaviin elokuviin kuuluivat muun muassa jännityselokuvat Shaft (2000) ja Paha päivä (2002). Elokuvista Poika (2002) ja Tunnit (2002) Collette sai taas enemmän myös kehuja.[2]
Remove ads
Emmy- ja Golden Globe -palkinnot
Collette sai huomiota myös musiikillisista taidoistaan elokuvasta Connie & Carla (2004), jossa hän näytteli naista, joka joutuu esittää miespuolista dragesiintyjää piiloutuakseen mafialta.[2] Komediaelokuvasta Little Miss Sunshine Collette sai Golden Globe -ehdokkuuden parhaasta naissivuosasta. Televisioelokuvasta Tsunamin jälkeen hän oli ehdolla sekä Golden Globeen että Emmyyn. Hän näytteli televisiossa myös vuosina 2009–2011, kun hän esitti pääosaa tummasävyisessä komediasarjassa Taran monta elämää. Hänen hahmonsa kärsii dissosiatiivisesta identiteettihäiröstä. Collette ansaitsi roolityöstään Golden Globe- ja Emmy-palkinnot.[2]
Collette näytteli vuonna 2011 kauhuelokuvassa Fright Night ja vuoden 2012 elämäkertaelokuvassa Hitchcock. The Way Way Back (2013) oli paluu komediallisempaan elokuvaan, ja Lucky Them (2013) puolestaan herätti huomiota Toronton elokuvajuhlilla. Televisiosarja Panttivangit (2013) jäi puolestaan vain yhteen kauteen. Siinä Collettella oli päärooli. Collette palasi vuonna 2014 Broadwaylle, kun hän esiintyi näytelmässä The Realistic Joneses.[1]
Colletten hahmo tunteellisassa draamassa Miss You Already (2015) kärsii syövästä, ja kauhukomediassa Krampus Collette näyttelee äitiä, jonka perheen lomaa demoni uhkaa. Colletten vuoden 2018 elokuvat Hereditary – pahan perintö ja Hearts Beat Loud herättivät positiivista huomitota. Seuraavana vuonna hän näytteli muun muassa kauhuparodiassa Velvet Buzzsaw ja koomisessa mysteerielokuvassa Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä sekä minisarjassa Epäuskottava, jonka roolityö raiskaustapauksia tutkineena etsivänä toi Collettelle Emmy-ehdokkuuden.[2]
Colletten 2020-luvun ensimmäisiä elokuvia olivat I’m Thinking of Ending Things (2020), tieteistrilleri Stowaway (2021) ja film noir Nightmare Alley (2021).[2]
Yksityiselämä
Collette meni naimisiin Dave Galafassin kanssa 11. tammikuuta 2003. Heillä on kaksi lasta.[1] Joulukuussa 2022 Collette ilmoitti hakevansa avioeroa miehestään.[3]
Filmografia
Elokuvat
Televisioelokuvat
Lyhytelokuvat
Televisiosarjat
Remove ads
Teatteri
Näytelmä (N)
Musikaali (M)
Remove ads
Palkinnot ja ehdokkuudet
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads