Tortilla

Tortilla (espanjaa, ‘pikku kakku’) on keskiamerikkalainen paistettu ja nostattamaton ohutleipä, joka leivotaan maissista, vehnästä tai durrasta, ja johon kääritään jokin täyte.^[1]

Tämä artikkeli kertoo keskiamerikkalaisesta leivästä. Tortillaksi kutsutaan myös espanjalaista perunamunakasta.

Maissitortilloja.

Tortillojen paistamista.

Maissitortilloja tekivät jo asteekit ja heidän edeltäjänsä kauan ennen eurooppalaisten saapumista. Asteekit liottivat jyviä kiehuvassa ja kalkitussa vedessä tai tuhkassa, mikä pehmensi jyvän siemenvalkuaisen ja poisti kovan ulko-osan. Samalla ruokaan tuli kalsiumia, proteiinia ja B-vitamiinia, mikä esti sairastumisen puutostauteihin kvašiorkoriin ja pellagraan. Lopuksi leivät paistetaan 20 sekunnin ajan kummaltakin puolelta.^[1]

Tortillassa käytettyjen jyvien jauhaminen oli kovaa manuaalista työtä ennen kuin Antonio Boué keksi tortillanrullauskoneen vuonna 1930.^[1]

Asteekit kutsuivat leipiänsä nimellä tlaxcalli, mutta espanjalaiset konkistadorit antoivat niille nimeksi tortilla. Sana tarkoitti espanjan kielessä perunamunakasta. Espanjalaiset alkoivat täyttää tortilloja juustolla, guacamolella, picadillo-lihakastikkeella ja pico de gallo -kastikkeella. Tortilloihin kiedottiin myös tähteitä ja syötiin koulueväänä tai peltotyössä. Intiaanimaatyöläiset saattoivat täyttää tortillansa millä tahansa syötävällä. Papit tarjoilivat pyhiä tortilloja jos öylätti oli lopussa. Tortilloja syötiin runsaasti niin kotona kuin kadullakin.^[1]

Meksikolaiset syövät 2010-luvulla tortilloja arviolta 325 grammaa päivässä henkeä kohti. Tortilloja käytetään monenlaisiin ruokiin, kuten burritoon, enchiladaan, quesadillaan, tacoon, tostadoon ja totopoon. Texmexiin kuuluu rapeat tortillalastut.^[1]

Katso myös

• Fajita