Transneptuninen kohde

etäinen kappale Aurinkokunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Transneptuninen kohde
Remove ads

Transneptuninen kohde (engl. trans-Neptunian object, TNO) on yleensä jäinen pikkuplaneetta, komeetta tai vastaava, joka kiertää Aurinkoa keskimäärin Neptunuksen radan ulkopuolella. Transneptunisen kohteen keskietäisyys Auringosta on siis yli 30 astronomista yksikköä (au), mutta kappale voi käydä tämän sisäpuolella. Monesti transneptunisen kohteen sanotaan kuuluvan Kuiperin vyöhykkeeseen tai Oortin pilveen.

Thumb
Taiteilijan näkemys pienestä Kuiperin vyöhykkeen transneptunisesta kohteesta joka on havaittu Hubble-avaruustelekoopilla.[1]

Myös Pluto ja sen kuu Kharon ovat transneptunisia kohteita, ja Plutoa pidettiinkin pitkään planeettana lähinnä historiallisista syistä, kunnes se vuonna 2006 päätettiin luokitella kääpiöplaneetaksi.[2][3][4]

Useat transneptuniset kohteet ovat kiertorataresonanssissa Neptunuksen kanssa. Irrallisena kiekkona (engl. detached objects, engl. extended scattered disk) viitataan kohteisiin, jotka ovat vain vähän muiden planeettojen gravitaatiovaikutuksen alaisia ja kohteet vaikuttavat olevan "irrallaan" muista. Ainakin yhdeksän irrallista kohdetta on tunnistettu.[5][6][7][8]

Remove ads

Ominaisuuksia

Thumb
Eräiden transneptunisten kohteiden etäisyyksiä.

Transneptunisia kohteita esiintyy lähinnä kahdella erillisellä vyöhykkeellä: Kuiperin vyöhykkeellä 30–55 au:n etäisyydellä ja Oortin pilvessä 5 000–100 000 au:n etäisyydellä.[9] Transneptuniset kohteet ovat pikkuplaneettoja kuten asteroiditkin, mutta sisältävät enemmän jäätä kuin asteroidit. Komeetat koostuvat jo pääosin jäästä. Transneptunisia kohteita ei erojensa vuoksi aina luokitella asteroideiksi.[10][2][11] Vuoden 2006 planeetan määritelmässäkin asteroidit ja transneptuniset kohteet mainittiin erikseen.[3]

1900-luvun alussa havaittiin, että Neptunuksen todellinen kiertorata poikkesi hieman lasketusta radasta. Aiheuttajaksi epäiltiin Planeetta X:ää, jota alettiin etsiä Neptunuksen takaa. Systemaattiset etsinnät johtivat Pluton löytämiseen, mutta se osoittautui liian pieneksi aiheuttaakseen havaittuja häiriöitä. Uudet mittaukset Neptunuksen massasta paljastivat, että todellisuudessa rata olikin lasketun mukainen.

Komeettojen ratojen perusteella on jo pitkään tiedetty monien niistä matkaavan radallaan kauas Neptunuksen taakse. Vuodesta 1992 lähtien on löydetty myös useita Kuiperin vyöhykkeen kohteita, joista suurimmat ovat Pluton kokoluokkaa. Vuonna 2003 löydetty Sedna kulkee erittäin elliptisellä radalla 76,1–942 au:n etäisyydellä Auringosta Kuiperin vyöhykkeen takana. Sen on epäilty kuuluvan Oortin pilven sisempiin osiin, joka sijaitsisi lähempänä kuin varsinainen Oortin pilvi.[12] Vuonna 2005 löydettiin 97 au:n etäisyydeltä Eris, jonka aluksi arveltiin olevan läpimitaltaan hieman Plutoa suurempi, sillä se on neljänneksen raskaampi.[2] Kuitenkin marraskuussa 2010 tapahtuneen tähdenpeiton avulla havaittiin, että Eriksen tiheys onkin suurempi kuin luultiin, ja sen läpimitta on suurin piirtein sama kuin Pluton. Eriksen suuri heijastavuus johtuu todennäköisesti pinnalle jäätyneestä kaasukehästä. Eris on siltikin massiivisin tunnettu transneptuninen kohde.[13]

Remove ads

Transneptunisten kohteiden jako

Thumb
Kuiperin vyöhyke ja Oortin pilvi.

Merkittäviä transneptunisia kohteita

Thumb
Kymmenen suurinta transneptunista kohdetta.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads