Trypanosoma brucei

Trypanosoma brucei on yksisoluinen siimaeläin Trypanosoma-suvusta. Trypanosomat ovat loiseliöitä, jotka elävät eläinten ja ihmisen veressä tai kudoksissa, ja aiheuttavat sairauksia, joita kutsutaan yleisesti nimellä trypanosomiaasi. T. brucei aiheuttaa unitautia eli afrikkalaista trypanosomiaasia. Unitauti on vektorivälitteinen tauti, joka leviää isäntäeliöiden välillä pääasiassa tsetsekärpästen (Glossina) välityksellä^[1]. T. brucei jaetaan perinteisesti kolmeen alalajiin: T. b. gambiense, T. b. rhodesiense ja T. b. brucei. Näistä T. b. gambiense ja T. b. rhodesiense ovat ihmisen tautiloisioita, kun taas T. b. brucei tartuttaa pääasiassa vain muita selkärankaisia^[2]. Eläinten afrikkalaista trypanosomiaasia kutsutaan myös naganaksi. ^[3]

Trypanosoma brucei
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Ekskavaatit Excavata
Kaari:	Euglenozoa
Luokka:	Harvasiimaeliöt Kinetoplastida
Lahko:	Trypanosomatida
Heimo:	Unitautiloisiot Trypanosomatidae
Suku:	Trypanosomit Trypanosoma
Laji:	brucei
Kaksiosainen nimi
Trypanosoma brucei Plimmer & Bradford, 1899
Katso myös
Trypanosoma brucei Wikispeciesissä   Trypanosoma brucei Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Elinkaari

1. Trypanosoma brucei loista kantava tsetsekärpänen puree isäntää, jolloin metasykliset trypanomastigootit pääsevät isännän ihoon. Sieltä ne siirtyvät imusuoniin sekä verenkiertoon.
2. Metasykliset trypanomastigootit muuntuvat verenkierron typanomastigooteiksi, jotka kulkeutuvat elimistön eri osiin.
3. Trypanomastigootit kahdentuvat eripuolilla elimistöä.
4. Tsetse kärpänen puree isäntää ja saa tartunnan.
5. Trypanomastigootit muuntuvat prosykliseen muotoon tsetsekärpäsen keskisuolessa. Prosykliset trypanomastigootit kahdentuvat.
6. Prosykliset typanomastigootit poistuvat keskisuolesta ja muuntuvat epimastigooteiksi.
7. Epimastigootit siirtyvät tsetse kärpäsen sylkirauhasiin, kahdentuvat siellä ja muuntuvat metasyklisiksi trypanomastigooteiksi

Vaiheet 4-7 kestävät kärpäsessä noin 3 viikkoa. Metasyklisessä vaiheessa trypanomastigootit voivat tarttua tsetsekärpäsestä. ^[4]

Flagellan muodostuminen

Flagellan päätehtävä on liikkuminen. Uuden flagellan muodostuminen tapahtuu eri tavalla eri Trypanosoma lajeilla. T. brucei muodostaa uuden flagellan solusyklin aikana vanhan flagellan rinnalle. T. bruceille ominaista on, että uuden flagellan kärki kasvaa niin kutsutussa “urassa”, joka on liikkuva transmembraanista muodostuva liitoskohta. Ura liittää uuden flagellan sytoskeletoniin sekä suojaa sitä ympäristöltä. Ura häviää ennen mitoosia, mutta ennen solunjakautumista vapauttaen uuden flagellan. ^[3]