Ufa

Ufa (ven. ja tat. Уфа́, baškiiriksi Өфө, Öfö, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla. Kaupunki sijaitsee Kaman sivujoen Belajan kolmen lähdejoen yhtymäkohdassa.^[6] Kaupungissa on runsaat miljoona asukasta.^[1]

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Ufa on myös yksi Belajajoen sivujoista. Ufa on myös Universum Film AG:n lyhenne

Ufa (Уфа) Өфө, Öfö
lippu	vaakuna
Baškortostan Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa
Ufa
Koordinaatit: 54°44′N, 55°58′E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Baškortostan
Perustettu	1574
Hallinto
– Hallinnon päämies	Pavel Rjurikovitš Katškajev
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	765 km²
Väkiluku (2012)	1 075 007[1]
– Väestötiheys	1 405 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+5 (MSK+2) [2][3]
Postinumero	450000–450140[4]
Suuntanumero(t)	+7 347[5]
www.ufacity.info
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Paikalle on perustettu linnoitus 1574 ja itse kaupunki on perustettu 1586.^[7]

Historia

Puolustuksen kannalta hyvä sijainti kahden joen välisessä mutkassa johti siihen, että paikalle perustettiin vuonna 1574 linnoitus suojaamaan kauppareittiä Ural-vuoriston poikki Kazanista Tjumeniin. Vuonna 1586 Ufasta tuli kaupunki nimenomaan tärkeän kauppareitin osana.

Ufasta kasvoi 1900-luvulla nopeasti tärkeä tuotantokeskus, johon vaikutti oleellisesti Volga-Uralin alueen öljykenttien hyödyntäminen. Vuonna 1956 koilliseen sijaitseva satelliittikaupunki Tšernikovsk liitettiin Ufaan.^[8]

Väestö

Ufa, kuten muukin Baškortostan, on väestöltään alkujaan turkinsukuista. Nykyasukkaista (2020) 48,9 % on venäläisiä, 20,4 % baškiireja, 27,0 % tataareja ja 3,6 % muita, mm. ukrainalaisia, tšuvasseja ja mareja.

Asukasluvun kehitys

Oheinen taulukko kuvaa Ufan väkiluvun kehitystä. Vuoden 1840 luku on Venäjän imperiumin kaupunkitilastosta, eikä ole varsinaisen väestönlaskennan luku. Ufa oli tällöin osa Orenburgin kuvernementtiä.^[9] Ensimmäinen koko Venäjän kattanut väestönlaskenta tehtiin vuonna 1897, jolloin Ufa oli Ufan kuvernementin (Уфимская губерния) hallintokeskus.^[10] Vuosien 1926 ja 1939 luvut puuttuvat.

Vuosi	1811[11]	1840[9]	1863[11]	1897[10]	1914[11]	1931[12]	1959[13]	1970[14]	1979[15]	1989[16]	2002[17]	2010[18]
Väkiluku	&&&&&&&&&&&09200.&&&&009 200	&&&&&&&&&&012872.&&&&0012 872	&&&&&&&&&&016500.&&&&0016 500	&&&&&&&&&&049275.&&&&0049 275	&&&&&&&&&&099900.&&&&0099 900	&&&&&&&&&0123446.&&&&00123 446	&&&&&&&&&0546878.&&&&00546 878	&&&&&&&&&0770905.&&&&00770 905	&&&&&&&&&0969289.&&&&00969 289	&&&&&&&&01082052.&&&&001 082 052	&&&&&&&&01042437.&&&&001 042 437	&&&&&&&&01062319.&&&&001 062 319

Talous

Erityisesti öljyntuotanto on tuonut vaurautta viime vuosikymmeninä. Kaupungissa on myös kemianteollisuutta ja metallurgiaa sekä öljynjalostukseen liittyvää koneenrakennustuotantoa.

Ufan rautatieasema on suuri, Venäjän rautateiden päärataverkon varrella sijaitseva keskusasema. Ufan kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 22 kilometriä kaupungin keskustasta etelälounaaseen.^[19][6]

Ufan kulttuurielämä ja nähtävyydet

Kaupungissa on teattereita, ooppera, baletti, filharmoninen orkesteri ja KHL-jääkiekkojoukkue Salavat Julajev, joka on nimetty baškiirien kansallissankarin mukaan.

Ufanin kaupungissa on paljon moskeijoita ja kirkkoja. Neuvostoaikana kaupunkiin rakennettiin paljon patsaita ja muistomerkkejä.

• 
  Valtion yliopisto Bashirk.
• 
  Ufan vanha moskeija.
• 
  Lala Tulpan.
• 
  Hamza-Hadjin moskeija.
• 
  Pyhän Nikolain kirkko
• 
  Esirukouksen kirkko.
• 
  Sukhoi Su-27 hävittäjän muistomerkki.

Ystävyyskaupungit

• Ankara, Turkki
• Halle, Saksa
• Las Piñas, Filippiinit
• Orenburg, Venäjä
• Paldiski, Viro