Ulster

historiallinen maakunta josta osa kuuluu Irlannin tasavallalle ja osa muodostaa Pohjois-Irlannin From Wikipedia, the free encyclopedia

Ulster
Remove ads

Ulster (iiriksi Ulaidh, Ulsterin skotiksi Ulstèr tai Ulster) on yksi Irlannin saaren historiallisista maakunnista. Ulsterin yhdeksästä kreivikunnasta kolme kuuluu Irlannin tasavallalle, kuusi kuuluu Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja muodostaa Pohjois-Irlannin.

Tämä artikkeli käsittelee Irlannin historiallista maakuntaa. Unionistit kutsuvat myös nykyistä Pohjois-Irlantia Ulsteriksi.
Pikafaktoja Ulster Ulaidh ...
Thumb
Ulsterin sijainti Irlannin saarella. Vihreällä merkityt alueet kuuluvat Irlannin tasavaltaan ja oranssilla merkityt Pohjois-Irlantiin.

Ulsterin pinta-ala on noin 21 456 neliökilometriä (josta Irlannin tasavallassa 7 893,77 neliökilometriä, Pohjois-Irlannissa 13 562 neliökilometriä) ja asukasluku 2 105 666 (vuonna 2011). Tästä Irlannin tasavaltaan kuuluvilla alueilla on 294 803 asukasta ja Pohjois-Irlannissa 1 810 863 asukasta.[1][2]

Useimmat Ulsterin asukkaat puhuvat englantia; toiseksi puhutuin kieli on iiri. Yhdistyneen kuningaskunnan suurin järvi Lough Neagh sijaitsee Ulsterin itäosassa.

Remove ads

Kreivikunnat

Irlannin tasavaltaan kuuluvat kreivikunnat:

Pohjois-Irlantiin kuuluvat kreivikunnat:

Suurimmat kaupungit

  • Belfast (275 000 as.)
  • Derry (90 000 as.)
  • Bangor (80 000 as.)
  • Lisburn (70 000 as.)
  • Newtownabbey (60 000 as.)
  • Craigavon (60 000 as.)
  • Newry (40 000 as.)
  • Ballymena (30 000 as.)
  • Carrickfergus (30 000 as.)
  • Newtownards (30 000 as.)
  • Portadown (30 000 as.)

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads