Unionin armeija

Unionin armeija (engl. Union Army), Liittovaltion armeija (Federal Army), Yhdysvaltain armeija (U.S. Army), Pohjoinen armeija (Northern Army) tai Kansallinen armeija (National Army) oli Unionin maavoimien armeija Yhdysvaltain sisällissodassa vuosina 1861–1865. Se perustettiin vuonna 1861 puolustamaan Pohjoisvaltioita Konfederaation armeijaa vastaan. Sodan alkaessa Yhdysvaltain normaalissa armeijassa oli vain 16 000 sotilasta, joista osa lisäksi loikkasi Konfederaation puolelle pian Etelävaltioiden eroamisen jälkeen, minkä vuoksi ensin presidentti Abraham Lincoln ja myöhemmin Yhdysvaltain kongressi määräsivät moninkertaistamaan armeijan miesvahvuuden nopeasti.

Unionin armeija Union Army
Yhdysvaltain lippu 1863-1865.
Toiminnassa	1861–1865
Valtio	Yhdysvallat
Aselajit	maavoimat
Koko	2 128 948
Marssi	The Battle Hymn of the Republic
Sodat ja taistelut	Intiaanisodat Yhdysvaltain sisällissota
Infobox OK

Unionin armeijaan kuului sisällissodan aikana yhteensä 11 armeijaa:

• Cumberlandin armeija
• Frontierin armeija
• Georgian armeija
• Gulfin armeija
• Jamesin armeija
• Mississippin armeija
• Ohion armeija
• Potomacin armeija
• Shenandoahin armeija
• Lounaisarmeija
• Tennesseen armeija

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Unionin armeijat

• Cumberland
• Frontier
• Georgia
• Gulf
• James
• Mississippi
• Ohio
• Potomac
• Shenandoah
• Lounas
• Tennessee