Uniper

saksalainen energiayhtiö From Wikipedia, the free encyclopedia

Uniper
Remove ads

Uniper SE on suuri saksalainen, julkisesti noteerattu energiayhtiö. Yhtiö on perustettu vuonna 2016, kun E.ON SE-energiayhtiön toimintoja jaettiin osiin. Uniperin kotipaikka on Düsseldorf. Yhtiön osake noteerataan Frankfurtin pörssissä (Deutsche Börse).[6][7][3]

Pikafaktoja

Talousjulkaisu Forbesin maailman suurimpien julkisesti noteerattujen yritysten Forbes Global 2000 -listalla Uniper oli vuonna 2017 sijalla 896; se arvioitiin samalla listalla Saksan 32. suurimmaksi pörssiyritykseksi. Listalla korkeammalle sijoittuivat saksalaisista energiayhtiöistä E.ON (sijalla 607.) ja RWE (698.). Uniperin markkina-arvo oli 6,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (toukokuussa 2017) ja liikevaihto 67,3 miljardia euroa (2016).[3] Sama Forbesin maailmanlista sijoitti suomalaisen Fortumin sijalle 1091., mutta totesi suomalaisen energiayhtiön markkina-arvon olleen toukokuussa 2017 yli kaksinkertainen (12,4 mrd. USD) Uniperin markkina-arvoon nähden.[8]

Uniper putosi Global 2000-listalta vuonna 2020.[9]

Remove ads

Fortumin omistus

Suomalainen energiayhtiö Fortum osti E.ON:in vajaiden 47 prosentin omistusosuuden Uniper-yhtiöstä noin 3,76 miljardilla eurolla.[10][11] Tammikuussa 2018 E.ON teki päätöksen osuutensa myymisestä Fortumille. Yrityskauppa vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän.[12] Vuosina 2018–2019 Fortum kasvoi useilla kaupoilla enemmistöomistajaksi, ja jatkoi yhtiön ostamista vielä 2021. Enimmillään Fortum omisti Uniperista yli 80 prosenttia.[13]

Yrityskaupan vuoksi Fortumista tuli yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä mutta yhtiö ei yhdistänyt sen talous- ja tuotantolukuja omiinsa, koska Fortumilla ei johtaja Pauliina Vuosion mukaan ole määräysvaltaa yritykseen.[14]

Kauppojen yhteydessä Andreas Schierenbeck ja Sascha Bibert lähtivät yhtiön johtosta, ja toimitusjohtajaksi nousi Klaus-Dieter Maubach, E.Onin entinen teknologiajohtaja, joka oli ollut myös Fortumin johtokunnassa.[4]

Fortum käytti ostamiseen seitsemän miljardia, ja investoi yhtiöön käyttörahaa kahdeksan miljardia kaasun hinnan noustessa. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoi Uniperin talousvaikeuksiin, joista Saksa pelasti sen ensin rahoituksella, joka pienensi Fortumin omistuksen 56 prosenttiin, ja sitten ostamalla Fortumin osuuden puolella miljardilla. Fortum sai investoimansa 8 mrd rahoituksen takaisin. Fortum sai Uniperista omistuksensa aikana osinkoja noin 900 miljoonalla eurolla.[13]

Remove ads

Liiketoiminta-alueet

Uniper toimii kolmella liiketoiminta-alueella: Eurooppalainen tuotanto, Maailmanlaajuiset hyödykkeet ja Kansainvälinen voimantuotanto. Eurooppalainen tuotanto on sähkön ja lämmön tuotantoa EU:n alueella sijaitsevissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla toimivissa voimalaitoksissa (hiili, kaasu, öljy, tai kaasun ja höyryn yhteistuotantona) tai vesivoimalla, ydinvoimalaitoksissa (Ruotsissa), biomassavoimalassa (Ranskassa) tai pieneltä osin aurinko- ja tuulivoimalaitoksilla. Yhtiö myös varastoi kaasua ja sillä on kaasutankkausasemia (power-to-gas) Saksassa, Itävallassa ja Britanniassa. Pääosa EU-alueella tuotetusta energiasta myydään yhtiön toisen liiketoimintasektorin välityksellä. Lisäksi yhtiö käy kauppaa päästöoikeuksilla, maakaasulla, LNG:llä, hiilellä ja rahtipalveluilla. Kansainväliseen voimantuotannon segmenttiin kuuluu omistusosuuksia Venäjällä, Tšekissä ja Brasiliassa toimivista energiayhtiöistä.[6][7][1] Suurin kansainvälisen segmentin yksikkö on Moskovan pörssissä noteerattu venäläinen tytäryhtiö PAO Unipro.[15][1]

Uniperilla oli 25 prosentin osuus venäläisestä Južno-Russkojen kaasukentästä Jamalin Nenetsiassa, mutta yhtiö myi sen itävaltalaiselle OMV:lle keväällä 2017 velkataakkaansa vähentääkseen. Yhtiö kirjasi edellisvuoden tapaan vuodelta 2016 roiman kertaluontoisen tappion luopuessaan joistain vanhoista fossiilista polttoaineita käyttäneistä voimalayksiköistään.[1][16]

Kaasunjakelun rahoituskriisi

Uniper oli tehnyt asiakkaidensa kanssa pitkiä sopimuksia, joissa se lupasi toimittaa kaasua kiinteällä hinnalla. Kun sen hankkiman kaasun hinta nousi yli ulosmyyntihinnan, liiketoiminta alkoi tuottaa tappiota. Hinnannousun syynä oli ensin koronapandemian jälkeinen talouden elpyminen etenkin Aasiassa, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kun Venäjä vähensi kaasun vientiä, kaasun maailmanmarkkinahinta nousi valtavasti. Samalla EU painosti Saksaa osallistumaan pakoitteisiin ja hankkiutumaan eroon venäläisestä kaasusta.[17]

Remove ads

Energiantuotanto ja henkilöstö

Tärkeimmät energiamarkkinat, joilla yhtiö toimii ovat: Saksa, Ruotsi, Britannia, Benelux-maat, Ranska ja Venäjä.[7] Lisäksi yhtiöllä on toimintoja Unkarissa ja Yhdysvalloissa.[7] Vuoden 2016 lopussa yhtiön palveluksessa oli 12 635 ihmistä, joista Venäjälle sijoittui 4 756 (voimalaitosten nettokapasiteetti 10,8 GW Venäjällä, joista pääosa kaasuvoimaloita), Saksaan 4 498 (10,4 GW), Ruotsiin 1 170 (5,1 GW), Britanniaan 1 000 (6,4 GW), Alankomaihin 532 (Benelux 2,9 GW), Ranskaan 473 (2,1 GW) ja muualle 206 henkeä (mm. Unkari 0,4 GW).[1][10]

Kuvia

Voimaloita Venäjällä (PAO Unipro)

  • Thumb
    Surgutin GRES-2,[15] Venäjän suurimpiin kuuluva maakaasuvoimalaitos.
  • Thumb
    Šaturan voimalaitos[15] Moskovan alueella (ainakin osin turvevoimala).

Voimaloita Saksassa

Voimaloita Ruotsissa

Voimaloita Britanniassa

  • Thumb
    Killingholme B -kaasuturbiinivoimala.
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads