Uralilaiset kansat

Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä. Uralilaiset kansat voidaan jakaa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuviin suomalais-ugrilaisiin kansoihin sekä samojedikieliä puhuviin samojedeihin.^[1]

Uralilaisten kansojen asuinalueet

Suurimmalla osalla uralilaisten kielten puhujista on yhteiset geneettiset juuret.

Nenetsilapsi

Joskus kaikkiin uralilaisiin kansoihin voidaan viitata puhumalla suomalais-ugrilaisista kansoista tai käsitteellä suomensukuinen.^[2]

Yleisen näkemyksen mukaan uralilaiset levittäytyivät länteen ja itään Volga-joen seudulta, mutta myös itäisempää alkukotia on ehdotettu. Suurin osa nykyisistä uralilaiskansoista kantaa yhä yhteistä siperialaista geeniperimää vaikka muistuttaakin pääosin maantieteellisiä naapureitaan. Geneettiset erot uralilaisten kansojen välillä ovat tyypillisesti sitä suurempia, mitä suurempia kielelliset erot ovat. Unkarilaisten on esitetty olevan kokonaan naapuriväestöihinsä sulautunut poikkeus,^[3] joskin joissakin tutkimuksissa heillä on esitetty esiintyvän mahdollisia etäisiä yhteyksiä heille kielellisesti läheisten mansien kanssa^[4][5].

Virolainen elokuvaohjaaja ja maan presidentti Lennart Meri on todennut uralilaisista kansoista, että: ”Jos miltä hyvänsä uralilaiseen kieliryhmään kuuluvalta noin 23 kansalta kysytään yötaivasta halkovan tähtivyön nimeä, ne vastaavat sen olevan Linnunrata, Sorsien tai Metsähanhien tie tai jokin muunnos näistä. Se antaa tiedon, että näiden kansojen välillä oli joskus läheinen yhteys, ja että näillä kansoilla on hyvä muisti.”^[6]