Vaalikauden 2015–2019 eduskunta
eduskunnan vaalikausi From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Vaalikauden 2015–2019 eduskunta valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa ei juurikaan kerrota varsinaisesta eduskunnan työstä vaalikaudella, vaan se keskittyy lähinnä vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin |
Remove ads
Hallitustunnustelut
19. huhtikuuta 2015 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen suurimman puolueen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aloitti epäviralliset hallitustunnustelut vaaleja seuraavalla viikolla.[1] 28. huhtikuuta eduskuntaryhmät nimesivät Sipilän virallisesti hallitustunnustelijaksi.[2] 7. toukokuuta Sipilä ilmoitti, että hallitusneuvottelut aloitetaan Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kanssa. Yhteensä puolueilla on 124 kansanedustajaa 200:sta.
Remove ads
Hallitusneuvottelut
Hallitusneuvottelut aloitettiin 8. toukokuuta valtioneuvoston tiloissa Smolnassa. Tavoitteena oli muodostaa hallitus toukokuun aikana.[3]
Perjantaina 8. toukokuuta hallitusohjelman taloudelliseksi perusteeksi sovittiin valtiovarainministeriön virkamiesten ennuste.[4] Sen mukaan Suomen odotettavissa oleva lähivuosien talouskasvu on noin 1 prosentin luokkaa. Velkasuhteen kasvun lopettamiseksi julkista talouden meno–tulo-tasapainoa tulee parantaa 6 miljardia euroa vuoteen 2019 mennessä.[5] Leikkauksista 4 miljardia tulisi valtiontalouteen ja 2 kuntatalouteen. Valtiontalouden leikkaukset tulee tehdä lähinnä menoja leikkaamalla, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi lisätä. Kuntataloudessa osa leikkauksista voidaan hoitaa vähentämällä kuntien velvoitteita. Tavoitteena myös kuntien osalta on, että kunnallisverotusta ei tarvitsisi nostaa. Neuvotteluissa sovittiin, että kokonaisveroastetta ei nosteta.[6] Viikonloppuna puolueet toimivat lähinnä keskenään muiden muassa valiten edustajiaan työryhmiin.[4]
Maanantaina 11.5. neuvottelut jatkuivat maahanmuutto-, EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka-työryhmissä.[7] Lisäksi yhteiskunnan kokonaiskuvaa ja visiota käsitteli strategiatyöryhmä, jonka perusteella muotoiltiin visio.
Tiistaina 12.5. samat 4 työryhmää jatkoivat neuvotteluja.[8]
Keskiviikkona 13.5. julkistettiin neuvoteltu visio Suomelle vuodelle 2025 ja sen pohjalta viisi strategista tavoitetta vuosille 2015–2025.[9] Näiden pohjalta neuvoteltiin vuosille 2015–2019 hallituskauden strategiset painopisteet ja myöhemmin näihin kuhunkin liittyvät kärkihankkeet.[10] Strategiset painopisteet ja työryhmät ovat hyvinvointi, työ ja työllisyys, koulutus ja osaaminen, biotalous, toimintatavat, johtaminen, digitalisaatio, normien purku ja kokeilut. Näiden lisäksi työryhmät ovat aiheista kestävä julkinen talous ja sen alatyöryhmä: verotus, sisäinen turvallisuus sekä rakenneuudistukset (sote, valtion- ja aluehallinto, kuntien tehtävät).[11] Maahanmuutto-,[12] EU-[13] sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka-työryhmien[14] tulokset julkistettiin.
Remove ads
Sipilän hallitus
- Pääartikkeli: Sipilän hallitus
Eduskuntavaalikauden hallitukseksi valittiin eduskunnan äänestyksessä Juha Sipilän enemmistöhallitus, johon kuului keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Perussuomalaisten hajotessa sininen tulevaisuus jatkoi hallituksessa joka pysyi yhä enemmistöhallituksena, mutta kapeamman enemmistön turvin.
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads