Eduskuntavaalit 2015

Järjestyksessään 37. Suomen eduskuntavaalit From Wikipedia, the free encyclopedia

Eduskuntavaalit 2015
Remove ads

Suomen 37. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015 ja niissä valittiin vaalikauden 2015–2019 eduskunta. Keskusta nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaiset likimain säilytti kannatuksensa, joka oli moninkertaistunut vuodesta 2007 vuoden 2011 vaaleihin, ja päätyi ensimmäistä kertaa hallitukseen. Kokoomus sai perussuomalaisia enemmän ääniä, mutta jäi vaalimatematiikan (D'Hondtin menetelmä) vuoksi kolmanneksi. Neljänneksi suurimman SDP:n tulos oli historiallisen huono.

Pikafaktoja Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön, Äänestysprosentti ...

Ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 8.–14. huhtikuuta ja ulkomailla 8.–11. huhtikuuta. Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä oli 10. maaliskuuta ja ehdokasasettelu vahvistettiin 19. maaliskuuta. Vaalien tulos vahvistettiin keskiviikkona 22. huhtikuuta.[1]

Vaaleissa valittiin 200 kansanedustajaa eduskuntaan. Vaaleihin osallistui 15 rekisteröityä puoluetta, kolme yhteislistaa ja 14 valitsijayhdistystä. Ehdokkaita asetettiin yhteensä 2 146.[2][3]

Keskusta nousi vaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi 21,1 % kannatuksella ja 49 edustajalla. Perussuomalaiset sijoittuivat toiseksi 17,6 % kannatuksella ja 38 edustajalla. Kokoomus saavutti kolmanneksi suurimman puolueen aseman 18,2 % osuudella ja 37 edustajalla.[4] Eniten laskua oli kokoomuksen ja SDP:n ääniosuudessa.[5]

Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin kuusi puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Kyseiset puolueet olivat Itsenäisyyspuolue, Köyhien Asialla, Muutos 2011, Piraattipuolue, Sinivalkoinen Rintama ja Suomen Työväenpuolue.[6]

Remove ads

Vaalikamppailu

Vaalitaistelua hallinneeksi teemaksi nousi talousväittely, ja esimerkiksi perhe-, eläke- ja sosiaalipoliittiset kysymykset jäivät sivuosaan. Valtiovarainministeriön virkamiehet olivat katsoneet, että valtion menoja pitäisi vaalikauden 2015–2019 aikana leikata neljällä miljardilla ja kuntien menoja noin kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus ilmoitti hyväksyvänsä VM:n ehdottamat säästötoimet, kun taas sosialidemokraatit pitivät niitä ylimitoitettuina. SDP:n lisäksi oppositiopuolueet keskusta, perussuomalaiset ja Stubbin hallituksen syyskuussa 2014 jättänyt Vihreä liitto sekä pienimmät eduskuntapuolueet olivat valmiita yhteensä 1–2 miljardin euron säästöihin. Vasemmistoliiton mielestä valtion menoja ei olisi pitänyt leikata lainkaan, koska vaikeana aikana tehtävät leikkaukset vain syventäisivät lamaa. Muun muassa talouspolitiikasta vallinneiden erilaisten näkemysten vuoksi Stubbin hallituksen toimintakyky halvaantui syksyn ja talven 2014–2015 aikana, mikä haittasi myös eduskunnan työskentelyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olisi ollut aineksia kiivaaseenkin väittelyyn muun muassa sen suhteen, pitäisikö Suomen hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Presidentti Sauli Niinistö kutsui kuitenkin joulukuussa 2014 puoluejohtajat virka-asuntoonsa Mäntyniemeen ja pyysi heiltä lupauksen siitä, että ulkopolitiikan peruslinjasta vallitsi yhteisymmärrys.[7]

Suomalaiset äänestäjät olivat useiden vuosien ajan tottuneet siihen, että eduskuntavaaleissa kolme puoluetta kamppailee tasaväkisesti suurimman puolueen asemasta. Vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleja voidaan luonnehtia myös pääministerivaaleiksi, koska suurimman puolueen puheenjohtajalle on ollut luvassa myös uuden hallituksen pääministerin paikka. Tämänkertaisten vaalien tunnelma poikkesi kuitenkin edellisistä, koska suurimmasta puolueesta ei ollut lainkaan epäselvyyttä. Keskusta oli jo syksyllä 2014 tempaissut puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla niin suuren etumatkan muihin puolueisiin, että sen voittoa ja uuden pääministerin nimeä pidettiin varmana jo noin puoli vuotta ennen vaalipäivää. Keskusta sai näissä vaaleissa 14 lisäpaikkaa.[7]

Mielipidemittausten perusteella kokoomus, perussuomalaiset ja SDP kilpailivat tasaväkisesti toiseksi suurimman puolueen paikasta. Ennakkoäänestyksen tulosten valossa näytti siltä, että sosialidemokraatit nousisivat keskustan jälkeen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaali-illan aikana tilanne muuttui kuitenkin täysin. Perussuomalaisten ääniosuus nousi rajusti vaalipäivän äänien laskennan edetessä ja puolueesta tuli uuden eduskunnan toiseksi suurin. Sen osuus ennakkoäänistä oli vain 16,1 prosenttia, mutta vaalipäivän ääniä se sai eniten eli 19,3 prosenttia. Edellisen eduskunnan suurin puolue kokoomus sai vaaleissa enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta putosi kolmanneksi. Vielä huonommin kävi SDP:lle, jonka romahdus tapahtui vaalipäivänä. Puolueen saamat 34 kansanedustajaa oli sen historian huonoin tulos. Vaalikauden 2011–2015 ajan oppositiossa olleiden perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti jo vaalikampanjan aikana puolueensa olevan valmis hallitusvastuuseen, ja vaalituloksen pohjalta lähdettiin heti muodostamaan kolmen suurimman puolueen hallitusta. Kokoomuksen ja SDP:n välit olivat varsinkin Stubbin hallituksen toimikaudella tulehtuneet niin pahoin, etteivät ne mahtuneet samaan hallitukseen, minkä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmaisi avoimesti jo vaalikampanjan aikana.[7]

Pirkanmaan vaalipiirissä Pirkanmaan sitoutumattomien ehdokkaana ollut 95-vuotias vuorineuvos Paavo V. Suominen on tiettävästi Suomen historian vanhin eduskuntavaaleissa ehdokkaana ollut henkilö.[8]

Remove ads

Tulos

Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 70,1, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tulos edustajien määrän mukaan:

Lisätietoja Äänestysaktiivisuus, Äänestysaktiivisuus (Suomessa asuvat) ...

Ääniharavat

Koko maan suurimmat ääniharavat

Lisätietoja Sija, Äänet ...

Puolueiden suurimmat ääniharavat

Vaalipiirien suurimmat ääniharavat

Remove ads

Vaalipiirit ja vaaliliitot

Thumb
Puolueiden vaalimainontaa Turussa huhtikuussa 2015.

Vaalipiirien määrä väheni edellisten eduskuntavaalien 15:stä 13:een kun Etelä-Savon ja Kymen vaalipiiri yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiriksi.[13]

Vaalipiirien paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2014 tarkastetun asukasluvun perusteella. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan aina yksi edustaja.[14] Helsingin, Pirkanmaan ja Savo-Karjalan vaalipiirien paikkaluvut kasvoivat edellisistä vaaleista yhdellä. Vaasan, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit sen sijaan menettivat kukin yhden paikan.[15]

Kampanjat

Lisätietoja Puolue, Vaalipiirejä ...
Lähde vaalipiireille ja ehdokasmäärille: [30]
Remove ads

Kannatuskyselyt

Thumb
Vaalipaneeli Lappajärvellä helmikuussa 2015.
Tutkimusaika Tekijä / Teettäjä Otos Kok. SDP PS Kesk. Vas. Vihr. RKP KD Muut  
Vaalit 2015 18,2 % 16,5 % 17,7 % 21,1 % 7,1 % 8,5 % 4,9 % 3,5 % 2,5 %
2015-04-16 23.3.–15.4.2015 Taloustutkimus / Yle 2 667 16,9 % 15,1 % 16,7 % 24,0 % 8,3 % 8,8 % 4,6 % 3,5 % 2,0 % [31]
2015-04-14 8.4.–12.4.2015 TNS Gallup / HS 2 003 17,0 % 17,0 % 16,2 % 23,0 % 8,5 % 8,1 % 4,6 % 3,7 % 1,9 % [32]
2015-04-11 27.3.–1.4.2015 Tietoykkönen / Iltalehti 1 500 16,2 % 17,0 % 16,6 % 23,5 % 8,4 % 8,1 % 4,3 % 4,1 % 1,8 % [33]
2015-03-20 25.2.–19.3.2015 Taloustutkimus / Yle 2202 3 436 16,1 % 16,2 % 14,6 % 24,9 % 8,5 % 8,9 % 4,5 % 3,9 % 2,4 % [34]
2015-03-18 16.2.–12.3.2015 TNS Gallup / HS 2 439 16,8 % 16,9 % 15,2 % 24,7 % 8,4 % 8,6 % 4,2 % 3,3 % 1,9 % [35]
2015-03-14 5.3.–11.3.2015 Tietoykkönen / Iltalehti 1 000 17,3 % 16,4 % 16,8 % 23,5 % 8,3 % 8,2 % 4,1 % 3,6 % 1,7 % [36]
2015-02-26 2.2.–24.2.2015 Taloustutkimus / Yle 3 420 16,2 % 16,6 % 15,4 % 24,9 % 8,8 % 8,8 % 4,0 % 3,3 % 1,8 % [37]
2015-02-18 19.1.–12.2.2015 TNS Gallup / HS 2 449 16,9 % 17,1 % 14,1 % 26,2 % 8,5 % 8,3 % 4,2 % 3,2 % 1,5 % [38]
2015-02-7 28.1.–3.2.2015 Tietoykkönen / Iltalehti 1 000 17,8 % 16,5 % 15,3 % 25,4 % 8,2 % 7,8 % 4,0 % 3,6 % 1,4 % [39]
2015-01-29 29.12.2014–27.1.2015 Taloustutkimus / Yle 3 419 16,3 % 17,2 % 14,8 % 26,0 % 8,2 % 8,3 % 4,2 % 3,5 % 1,5 % [40]
2015-01-21 15.12.2014–15.1.2015 TNS Gallup / HS 2 448 17,2 % 16,5 % 14,5 % 25,9 % 8,8 % 8,4 % 4,1 % 3,3 % 1,3 % [41]
2014-12-30 3.12.–27.12.2014 Taloustutkimus / Yle 1 935 17,1 % 15,3 % 13,3 % 26,8 % 8,9 % 9,4 % 3,7 % 3,9 % 1,7 % [42]
2014-12-18 17.11.–12.12.2014 TNS Gallup / HS 2 442 16,7 % 16,9 % 14,2 % 26,1 % 8,1 % 8,9 % 4,2 % 3,5 % 1,4 % [43]
2014-08-12 3.11.–2.12.2014 Taloustutkimus / Yle 3 884 17,3 % 16,1 % 14,3 % 26,7 % 8,9 % 8,3 % 4,0 % 3,3 % 1,1 % [44]
2014-08-12 23.11.–26.11.2014 Tietoykkönen / Iltalehti 1 000 17,7 % 15,8 % 15,7 % 26,6 % 8,4 % 8,1 % 3,1 % 2,9 % [45]
2014-08-12 20.10.–14.11.2014 TNS Gallup / HS 2 446 17,4 % 16,4 % 16,2 % 24,5 % 8,0 % 8,3 % 4,3 % 3,6 % 1,3 % [46][47]
2014-10-30 30.9.–28.10.2014 Taloustutkimus / Yle 3390 3 390 19,4 % 15,2 % 15,1 % 25,5 % 7,9 % 9,1 % 3,6 % 2,7 % 1,5 % [48]
2014-10-22 22.9.–16.10.2014 TNS Gallup / HS 2433 2 433 19,4 % 16,2 % 16,1 % 22,3 % 8,7 % 8,2 % 4,2 % 3,6 % 1,3 % [49][50]
2011-10-18 10.–16.10.2014 Tietoykkönen / Iltalehti 1000 1 000 18.5 % 15,1 % 16,5 % 23,4 % 8,0 % 8,9 % 4,2 % 3,8 % 1,6 % [51]
2011-09-28 2.–25.9.2014 Taloustutkimus / Yle 2942 2 942 20,4 % 15,2 % 16,6 % 23,3 % 8,3 % 7,8 % 4,6 % 3,0 % 0,8 % [52]
2014-09-01 5.–28.8.2014 Taloustutkimus / Yle 2202 2 912 21,2 % 15,8 % 17,1 % 21,3 % 8,2 % 8,1 % 3,7 % 3,4 % 1,2 % [53]
2014-08-18 15.7.–12.8.2014 TNS Gallup / HS 2202 2 202 22,1 % 14,9 % 15,9 % 19,9 % 9,3 % 8,7 % 4,5 % 3,4 % 1,3 % [54]
Vaalit 2011 20,4 % 19,1 % 19,1 % 15,8 % 8,1 % 7,3 % 4,3 % 4,0 % 2,2 %
Remove ads

Valitut kansanedustajat

Paikastaan luopuneet kansanedustajat

Lisätietoja Edustaja, Puolue ...
Remove ads

Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat

Lisätietoja Edustaja, Puolue ...
Remove ads

Eduskuntaan palanneet entiset kansanedustajat

Lisätietoja Edustaja, Puolue ...

Paluussa epäonnistuneet entiset kansanedustajat

Hallitus

Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi keskusta, minkä perusteella puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä sai hallitustunnustelijan tehtävän. Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2015 keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.[86] Neuvottelut saatiin päätökseen ja hallitusohjelma julkistettiin 27. toukokuuta.[87] Presidentti nimitti Sipilän hallituksen 29. toukokuuta 2015.[88]

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads