Valentina Tereškova
neuvostoliittolainen kosmonautti, ensimmäinen nainen avaruudessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Valentina Vladimirovna Tereškova (ven. Валенти́на Влади́мировна Терешко́ва, s. 6. maaliskuuta 1937 Bolšoje Maslennikovo[1]) on venäläinen, aiemmin neuvostoliittolainen, kosmonautti ja ensimmäinen nainen avaruudessa, jossa hän kävi Vostok 6 -lennolla 16.–19. kesäkuuta 1963. Myöhemmin hän on toiminut ilmavoimien lentäjänä ja ottanut osaa politiikkaan. Hän on sotilasarvoltaan kenraalimajuri ja koulutukseltaan insinööritieteiden tohtori.[2]
_crop.jpg)
Remove ads
Varhainen elämä
Tereškova syntyi vuonna 1937. Hänen vanhempansa viljelivät maata osana paikallista kollektiivia.[3] Valentinan ollessa vasta kahden vuoden ikäinen hänen isänsä Vladimir Aksjonovitš Tereškov kaatui talvisodassa Lemetin tienhaaran motissa 1940, palvellessaan Neuvostoliiton puna-armeijassa vaunumiehenä.[4] Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatšovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta.[5] Tereškova alkoi työskentelemään kutomossa 17-vuotiaana.[6]
Ennen kosmonauttiuraansa hän harrasti laskuvarjohyppyä, mikä edesauttoi hänen valitsemistaan kosmonauttikoulutukseen.[2] Tereškova liittyi paikalliseen laskuvarjohyppääjien kerhoon kertomatta äidilleen ja teki hyppyjä myös yöaikaan ja Volgaan.[7] Ensimmäisen hyppynsä hän suoritti 22-vuotiaana.[8]
Remove ads
Kosmonauttina ja lentäjänä
Juri Gagarinin avaruuslennon jälkeen Neuvostoliiton johto alkoi kouluttaa naispuolisia kosmonautteja varmistaakseen, että ensimmäinen nainen avaruudessa olisi neuvostoliittolainen.[8] Alkuperäinen idea oli, että avaruuteen lähetettäisiin kahden naisen joukkue, mutta tästä luovuttiin sittemmin. Tereškovalla oli valintaprosessissa kaksi muuta kilpailijaa.[6]
Tereškovan aiempi kokemus laskuvarjohyppäämisestä osoittautui hyödylliseksi, sillä Vostok-lennoilla kosmonautit poistuivat avaruusaluksesta heittoistuimen ja laskuvarjon varassa.[1] Yhteensä Tereškova vietti avaruudessa 2 päivää, 22 tuntia ja 50 minuuttia.[9][6] Neuvostoliiton viranomaiset suhtautuivat kuitenkin varauksella naisten lähettämiseen avaruuteen, minkä johdosta seuraava naispuolinen kosmonautti lähetettiin avaruuteen vasta 19 vuotta myöhemmin. Tereškova vastusti tällaisia ennakkoluuloja ja mm. kirjoitti kirjeen suoraan kommunistisen puolueen keskuskomitealle.[10] Vuonna 1969 Tereškova valmistui ilmailutekniikan akatemiasta.[11]
Lentäjäuransa jälkeen Tereškova oli paljon julkisuudessa niin Neuvostoliitossa kuin Venäjälläkin. Hän myös kiersi maailmalla puhumassa avaruuslennoista.[7] Hän vieraili Tiedekeskus Heurekassa 14. syyskuuta 2002 luennoimassa ja tutustumassa tiedekeskukseen.[12] Virallisesti Tereškova jäi eläkkeelle Venäjän ilmavoimista vuonna 1997, kun hän täytti 60, joka on asevoimien pakollinen eläkeikä.[1][11]
Remove ads
Poliittinen ura
Tereškova olisi halunnut jatkaa avaruuslentoja, mutta kommunistinen puolue halusi hänet poliittisiin tehtäviin. Erityisesti Gagarinin kuoltua vuonna 1968 pelko toisen sankarikosmonautin menettämisestä oli varteen otettava huoli. Hänet nimitettiin naisasioiden toimikuntaan, vaikkei itse ollutkaan halukas tähän.[13][14] Vuonna 1974 Tereškovasta tuli Korkeimman neuvoston presiumin jäsen. Hän toimi virassa aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti.[1]
Tereškova oli ensimmäistä kertaa ehdolla vaaleissa vuonna 1995, muttei tullut valituksi. Ennen duumaan nousuaan hän toimi edustaja Jaroslavin paikallisparlamentissa vuosina 2008–2011.[3] Duumaan hänet valittiin saman alueen vaalipiiristä joulukuussa 2011. Tereškova uusi paikkansa vuoden 2016 vaaleissa. Hän edustaa Yhtenäinen Venäjä -puoluetta.[15][16]
Ensimmäisellä kaudellaan hän toimi mm. parlamentaaristen ryhmien välisessä valiokunnassa, joka keskittyi puolustamaan kristillisiä arvoja Venäjällä. Hän mm. kannatti Venäjän perustuslain muuttamista siten, että sen alkusanoissa julistettaisiin ortodoksisuuden olevan Venäjän kansallisen ja kulttuurillisen identiteetin perusta.[17] Neuvostoaikana Tereškova tosin vastusti uskontoa kommunistisen puolueen linjan mukaisesti kutsuen sitä mm. "isoksi pahuudeksi".[18]
Kun Venäjän perustuslain vuonna 2020 toteutettua uudistamista alettiin suunnitella, Tereškova oli yksi duuman edustajista, jotka kannattivat presidentin virkakausien rajoitusten poistamista.[19]
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Tereškova on antanut tukensa Itä-Ukrainan alueiden laittomalle liittämiselle osaksi Venäjää. Tämän johdosta hän on Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin pakotelistoilla.[20][21][22]
Yksityiselämä
Enismmäistä kertaa Tereškova meni naimisiin 3. marraskuuta 1963 kosmonautti Andrijan Nikolajevin kanssa.[1] Parin vihki Nikita Hruštšov, ja jopa koko avioliittoa pidettiin järjestettynä kiiltokuva-avioliittona, millä haluttiin nostattaa avaruuslentojen profiilia entisestään. Parin ainoa tytär Jelena syntyi vuonna 1964, vain vuosi Tereškovan avaruuslennon jälkeen. Jelena on ensimmäinen henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat käyneet avaruudessa.[23][24][25] Tereškova ja Nikolajev erosivat vuonna 1982.[1]
Toisen avioliittonsa Tereškova solmi kirurgi Juli Šapošnikovin kanssa. Tätä avioliittoa on kuvattu onnelliseksi, kunnes Šapošnikov kuoli vuonna 1999.[7]
Vuonna 2007, kun Tereškova täytti 70, presidentti Vladimir Putin kutsui entisen kosmonautin Novo-Ogarjovon virka-asunnolleen. Juhlissa Tereškovan kerrotaan sanoneen, että hän olisi valmis lentämään Marsiin, vaikka lento olisikin yksisuuntainen.[26][27]
Remove ads
Kunnianosoituksia
Neuvostoliittolaiset ja venäläiset
Neuvostoliiton sankari (1963)
Leninin kunniamerkki (1963 ja 1981)
Lokakuun vallankumouksen kunniamerkki (1971)
Työn punalipun kunniamerkki (1987)
Kansojen ystävyyden kunniamerkki[28]
Lähde:[29]
Venäläiset
Isänmaan hyväksi ansioituneen ritarikunnan 3. luokka (1997)
Gagarinin kunniamerkki (2023)[30]
Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (2013)[31]
Ystävyyden kunniamerkki (2011)[32]
Lähde:[29]
Ulkomaalaiset
Georgi Dimitrovin kunniamerkki (Bulgaria, 1963)
Karl Marxin ritarikunnan ritari (Itä-Saksa, 1963)
Grunwaldin ristin ritarikunnan 1. luokka (Puola)
Indonesian tähden ritarikunnan 2. luokka (Indonesia, 1963)
Mongolian kansantasavallan sankari (Mongolia, 1965)
Sühbaatarin ritarikunta (Mongolia, 1965)
Työn sankari (Vietnam, 1971)
Jugoslavian lipun ritarikunta (Jugoslavia, 1972)
Ana Betancourtin ritarikunta (Kuuba, 1974)
.png){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
Lähde:[29]
Tereškova on pallkittu myös monilla muilla tunnustuksilla ja arvonimillä, muun muassa Greatest Woman Achiever of the Century.[33]
Remove ads
Galleria
Tereškova neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuonna 1963.
Tereškova uniformussaan vuonna 1969
Tereškovan ja Andrijan Nikolajevin häät vuonna 1963
Neuvostoaikaisia, Tereškovaa juhlistavia, maatuskanukkeja
.jpg)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads