Varbergin kunta

kunta Hallandin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Varbergin kunta
Remove ads

Varbergin kunta (ruots. Varbergs kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin ja Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Varberg.[3]

Pikafaktoja







Thumb
Kartta Varbergin kunnasta.

Kunnan maapinta-ala on 868,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 66 658 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunnassa sijaitsee Ringhalsin ydinvoimalaitos.

Vuonna 2007 kunnassa oli 251,39 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Remove ads

Kuntajaon kehitys

Thumb
Maalaiskunnat ja Varbergin kaupunki, jotka yhdistettiin nykyiseksi kunnaksi 1.1.1971. Tässä kartassa Träslöv ei enää ole oma kuntansa.

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Varbergin kunnan alueella sijaitsi Varbergin kaupunki ja 24 maalaiskuntaa. Maalaiskunnista Gunnarsjö, Grimmared, Karl Gustav ja Kungsäter kuuluivat tuolloin Älvsborgin lääniin ja loput 20 Hallandin lääniin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":

  • Kungsäter (Gunnarsjö, Grimmared, Karl Gustav ja Kungsäter)
  • Himledalen (Grimeton, Gödestad, Hunnestad, Nösslinge, Rolfstorp ja Skällinge)
  • Lindberga (Lindberg, Stamnared, Torpa ja Valinge)
  • Träslöv (ei muutosta)
  • Tvååker (Dagsås, Sibbarp, Spannarp ja Tvååker)
  • Veddinge (Sällstorp, Veddige ja Ås)
  • Värö (Värö ja Stråvalla)

Näistä Kungsäter kuului edelleen Älvsborgin lääniin. Varbergin kaupunkiin kuntauudistus ei vaikuttanut. Kuitenkin jo vuonna 1967 Träslövin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muutkin edellä mainitut suurkunnat sekä Varbergin kaupunki yhdistyivät nykyiseksi Varbergin kunnaksi. Varbergista tuli uuden kunnan keskustaajama. Kuntaliitoksen myötä Kungsäterin maalaiskunnan alue siirtyi Älvsborgin läänistä Hallandin lääniin.

Remove ads

Väestönkehitys

Varbergin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
33 357
1955
 
33 407
1960
 
33 959
1965
 
35 680
1970
 
38 955
1975
 
43 051
1980
 
44 164
1985
 
46 253
1990
 
49 018
1995
 
51 902
2000
 
52 648
2005
 
54 817
2010
 
58 084
2015
 
61 030
2020
 
65 397
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Lisätietoja Tausta, Tarkempi jaottelu ...

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 365 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 328 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 114 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,8 %
Remove ads

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Lisätietoja Elinkeino, Työpaikat (%) ...

Taajamat

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 16 002 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Lisätietoja #, Taajama ...

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Trönningen taajaman nimenä on joskus ollut myös Trönningeby.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Björkäng och Smedsgård
  • Blixtorp
  • Bläshammar
  • Bystaden
  • Galtabäck
  • Gamla Köpstad södra och Galtabäck
  • Getterön (västra delen)
  • Getterön (östra delen)
  • Grimeton
  • Gödestad
  • Hunnestad
  • Järlöv + Fageråkra
  • Karl Gustav
  • Kråkeberg
  • Källstorp
  • Kärradal
  • Lindberg
  • Lindhov
  • Lundby
  • Moarna och Tvååker
  • Rolfstorps f.d. stationssamhälle
  • Sibbarp
  • Skällåkra och Lingome
  • Stamnared
  • Stavder
  • Stockekulla
  • Stämmet
  • Svenstorp
  • Södra Näs (norra delen)
  • Södra Näs (västra delen)
  • Torpa
  • Torpa (norra delen)
  • Torstorp (västra delen)
  • Träslövsläge (norra delen)
  • Trönningenäs
  • Valinge
  • Åkraberg och Lilla Sunnvära
  • Årnäs
  • Årnäshalvön (västra delen)
  • Ås
  • Åskloster

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Dagsås
  • Grimetons kyrkby
  • Holmen
  • Löftaskog + Kärra + Stråvallastrand
  • Nösslinge
  • Paradis + Vrån
  • Sällstorp
  • Torstorp (östra delen)
Remove ads

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Varbergin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Varbergs norra valkrets (31 valtuutettua)
  • Varbergs södra valkrets (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Varbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Lisätietoja Puolue ...
Remove ads

Piirit

Thumb
Kartta Varbergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Dagsåsin piiri
  • Grimetonin piiri
  • Grimmaredin piiri
  • Gunnarsjön piiri
  • Gödestadin piiri
  • Hunnestadin piiri
  • Karl Gustavin piiri (Länsi-Götanmaa)
  • Kungsäterin piiri
  • Lindbergin piiri
  • Nösslingen piiri
  • Rolfstorpin piiri
  • Sibbarpin piiri
  • Skällingen piiri
  • Spannarpin piiri
  • Stamnaredin piiri
  • Stråvallan piiri
  • Sällstorpin piiri
  • Torpan piiri (Halland)
  • Träslövin piiri
  • Tvååkerin piiri
  • Valingen piiri
  • Varbergin piiri
  • Veddigen piiri
  • Värön piiri
  • Åsin piiri (Halland)
Remove ads

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Varberg
  • Träslöv
  • Himledalen
  • Sibbarp-Dagsås
  • Tvååker
  • Spannarp
  • Lindberga
  • Veddige-Kungsäter
  • Värö
  • Stråvalla

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Dagsås
  • Grimeton
  • Grimmared
  • Gunnarsjö (Gunnarsred)
  • Gödestad
  • Hunnestad
  • Karl Gustav (Skedeskamma)
  • Kungsäter
  • Lindberg
  • Nya Varberg* (Nyby)
  • Nösslinge
  • Rolfstorp
  • Sibbarp
  • Skällinge
  • Spannarp
  • Stamnared
  • Stråvalla
  • Sällstorp
  • Torpa
  • Träslöv
  • Tvååker
  • Valinge
  • Varberg
  • Varbergs slottsförsamling*
  • Varbergs straffängelse*
  • Veddige
  • Värö
  • Ås
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads