Venstre (Tanska)

tanskalainen liberaalipuolue From Wikipedia, the free encyclopedia

Venstre (Tanska)
Remove ads

Venstre, koko nimeltään Venstre, Danmarks Liberale Parti (suom. Venstre, Tanskan liberaalipuolue), on tanskalainen puolue. Venstre on Kansankäräjien toiseksi suurin puolue edustajien määrällä mitattuna. Puolueen puheenjohtaja on Troels Lund Poulsen[7].

Pikafaktoja
Thumb
Venstren puheenjohtaja Troels Lund Poulsen.

Venstre on keskusta-oikeistolainen liberaalipuolue. Venstre on Liberal International -järjestön jäsen ja Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (ALDE) jäsen Euroopan parlamentissa. Puolue on Tanskan vanhin. Perinteisesti Venstre on tukenut vapaakauppaa ja maanviljelijöiden oikeuksia. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia, ja sen kannatus on yhä suurta maaseutuväestön keskuudessa.[2]

Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.[8]

Remove ads

Ideologia

Pääartikkeli: Liberalismi

Venstren politiikka perustuu liberaaliin ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihmisen menestykseen kuuluu sekä vapaus ja vastuu. Vapaus ymmärretään pakottamisen puuttumisena, mutta myös niin, että yksilö voi kantaa vapaasti vastuun omasta elämästään sekä yhteistyöllä muista ihmisistä. Venstrelle vapaus tarkoittaa yksilön ajatusten, uskon ja sananvapautta sekä vapautta valita oma elämäntapansa. Venstren mukaan vapaus ei tarkoita sitä, että kaikki arvot tai mallit olisi hyväksyttävä yhtä hyviksi. Venstren mukaan ihmisellä on vapaus elää elämäänsä vapaasti, edellyttäen että hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta.[8]

Remove ads

Politiikka

Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.[8]

Historia

1870–1910

Puolue perustettiin vuonna 1870 nimellä Det Forenede Venstre (suom. Yhdistynyt vasemmisto). Vuosina 1895–1910 puolue tunnettiin nimellä Venstrereformpartiet (suom. Vasemmistoreformipuolue), vuodesta 1910 nimellä Venstre ja vuodesta 1963 nimellä Venstre, Danmarks Liberale Parti. Puolue on Tanskan vanhin, ja lukeutuu nimestään huolimatta oikeistolaiseksi.[2] Ensimmäisinä vuosikymmeninä Venstre koostui useista erilaisista ja usein ristiriitaisista ryhmittymistä. Yhdistäviä tekijöitä olivat sitoutuminen liberalismiin, maatalouden ja maaseutuväestön etujen turvaaminen sekä oikeiston vastustaminen. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia.[2][9]

Saatuaan absoluuttisen enemmistön Tanskan parlamentissa vuonna 1872 puolueesta tuli johtava taistelija parlamentaarisen parlamentarismin puolesta perustuslakitaistelussa, jonka aikana puolue jakautui vuonna 1895 Vasemmiston reformipuolueeksi ja Maltilliseksi vasemmistopuolueeksi. Parlamentaarinen demokratia otettiinkin Tanskassa käyttöön vuonna 1901, ja naisille myönnettiin äänioikeus vuonna 1915.[10] Vuonna 1905 Radikaali Venstre -ryhmittymä erosi, minkä jälkeen vasemmistoreformipuolue ja maltillinen vasemmistopuolue yhdistettiin vuonna 1910 nimellä Venstre.[2][9]

1910–1968

Thumb
Niels Neergaard vuonna 1927, maltillisen vasemmistopuolueen johtaja ja pääministeri vuosina 1908–1909 ja 1920–1924.

Venstre sai alkunsa vahvasta kansanliikkeestä, joka vähitellen järjestäytyi laajaksi paikallisyhdistysten verkostoksi, jolla oli usein läheiset yhteydet osuuskuntaliikkeeseen ja paikallislehtiin. Varsinainen valtakunnallinen järjestö muodostettiin vasta vuonna 1929; sen jälkeen puoluetta on rakennettu joukkopuolueeksi, ja sen jäsenmäärä oli vuonna 1950 noin 200 000. Maatilojen vähenemisen ja maataloudesta siirtymisen myötä 1950-luvun puolivälistä alkaen puolueen aiempi jäsen- ja äänestäjäkunta pieneni huomattavasti.[9]

Venstre oli vuoden 1901 järjestelmämuutoksesta vuoteen 1968 kuvannut itseään porvarilliseksi pääministeripuolueeksi. Se muodosti hallitukset vuosina 1901–1913 (paitsi 1909–1910), 1920–1924, 1926–1929, 1945–1947 ja 1973–1975. 1950–1953 Erik Eriksen muodosti hallituksen yhdessä konservatiivisen kansanpuolueen kanssa, ja Venstre jatkoi oppositiossa sosiaalidemokraattien johtamia hallituksia vastaan vuoteen 1965 asti, jolloin Venstre-puolueen vastavalittu puheenjohtaja Poul Hartling irrotti "Svanningetalenisssa" (suom. Joutsenpuhe) Venstre-puolueen tästä yhteistyöstä.[9]

1960-luvun puolivälistä alkaen alkoi siirtymäprosessi maaseutupuolueesta laajapohjaisemmaksi liberaalipuolueeksi.[9]

1968–2001

Thumb
Poul Hartling, Tanskan pääministeri vuosina 1973-75.

Vuosina 1968-1971 Venstre joutui hyväksymään radikaali Hilmar Baunsgaardin pääministeriksi VKR-hallitukseen. Vuosina 1978–1979 Venstre teki yllättäen hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa Anker Jørgensenin johdolla.[9]

Vuonna 1984 puheenjohtajaksi valittiin Uffe Ellemann-Jensen. Hänen ja varapuheenjohtaja Anders Fogh Rasmussenin johdolla 1990-luvulla Venstre onnistui palauttamaan historiallisen asemansa suurimpana ja hallitsevana keskustaoikeistopuolueena. Puolue profiloi liberaalia ideologiaa jyrkkään vastakkainasetteluun sosiaalidemokraattien kanssa. Hallitsevia teemoja olivat muun muassa julkisen sektorin supistaminen, markkinavalvonnan ja yksityistämisen lisääminen, EU:ta tukeva asenne ja yksilön näkökulma suhteessa hallintoon.[9]

Vuosina 1982–1993 Venstre osallistui peräkkäisiin keskustaoikeistolaisiin hallituksiin, joiden pääministerinä toimi konservatiivinen Poul Schlüter ja ulkoministerinä Uffe Ellemann-Jensen. Vuoden 1998 vaalien jälkeen Venstre ei onnistunut saamaan hallitusvaltaa. Tämän seurauksena puoluejohtaja Uffe Ellemann-Jensen erosi ja hänen tilalleen valittiin Anders Fogh Rasmussen. Hän muutti välittömästi Venstren aiemman ideologisesti painottuneen vastakkainasettelustrategian keskustapuolueisiin ja äänestäjiin vetoavaksi strategiaksi.[9]

2001–2015

Thumb
Anders Fogh Rasmussen, pääministeri 2001-2009 - Venstren pitkäaikaisin pääministeri.

Vuoden 2001 vaaleissa Venstre nousi maan suurimmaksi puolueeksi 31,2 prosentin ääniosuudella ja 56 edustajapaikalla iskulauseella "Muutoksen aika" sekä tehokkaalla ja virtaviivaistetulla kampanjallaan, johon sisältyi maahanmuuttopolitiikan merkittävä tiukentaminen, veronkorotusten jäädyttäminen, sairaaloiden jonojen poistaminen, julkisen sektorin nykyaikaistaminen ja valinnanvapauden lisääminen. Tätä asemaa puolue ei ollut saavuttanut vuoden 1924 jälkeen.[9]

Anders Fogh Rasmussenista tuli VK-hallituksen pääministeri, jolla oli yhdessä Tanskan kansanpuolueen kanssa yksin enemmistö. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1929, keskustaoikeistolainen hallitus ei ollut riippuvainen yhden tai useamman keskustapuolueen tuesta. Puolueen kannatus laski sekä vuosien 2005 että 2007 vaaleissa, mutta puolue pysyi suurimpana. Hallitus jatkoi muuttumattomalla parlamentaarisella pohjalla. Vuodesta 2007 lähtien myös Uusi allianssi tuki niukkaa enemmistöä.[9]

Kaksi ensimmäistä VK-hallitusta toteuttivat veronkorotusten jäädyttämisen ja henkilökohtaisen tuloveron alentamisen, kuntauudistuksen, jolla rajoitettiin hallinnollisten yksiköiden määrää, sekä hyvinvointi- ja globalisaatiouudistuksia. Julkisen sektorin tiukka menopolitiikka johti kuitenkin kasvavaan tyytymättömyyteen julkisen sektorin palkkaukseen ja palvelutasoon. Hallitus tuki varauksetta Yhdysvaltojen Irakin sotaa vuosina 2003–2007.[9]

Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa Venstre menetti vallan johtajansa ja vuodesta 2009 pääministerinä toimineen Lars Løkke Rasmussenin johdolla sosiaalidemokraattien johtamalle hallitukselle, jonka pääministerinä toimi Helle Thorning-Schmidt, vaikka se sai 47 paikkaa (26,7 prosenttia äänistä).[9][11]

2015–2019

Vuoden 2015 vaaleissa Venstre sai 19,5 prosenttia äänistä ja 34 paikkaa pudoten kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. sininen Sininen blokki sai kuitenkin niukan enemmistön kansankäräjille, ja Venstre muodosti yksinään vähemmistöhallituksen ja Lars Løkke Rasmussen nousi jälleen pääministeriksi. Marraskuussa 2016 Venstre muodosti hallituksen Liberaalin allianssin ja Konservatiivisen kansanpuolueen kanssa pääministeri Lars Løkke Rasmussenin johdolla.[9][12]

Huolimatta Venstren noususta vuoden 2019 vaaleissa 43 paikkaan (23,4 %), hallitusvalta siirtyi sosiaalidemokraateille. Hallitusvallan menetys ja puolueen johdon sisäiset riidat johtivat niin massiiviseen painostukseen johtokunnan ja puolueen jäsenten taholta, että Lars Løkke Rasmussen päätti luopua puheenjohtajuudesta. Jakob Ellemann-Jensen tuli hänen tilalleen syyskuussa 2019.[9][13][14]

Historia vuodesta 2019

Parlamenttikaudelle oli ominaista kahden uuden Venstren pohjautuvan puolueen muodostuminen. Entinen puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen perusti Moderaatit ja entinen varapuheenjohtaja Inger Støjberg perusti Tanskademokraatit. Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa, joille oli ominaista porvarillisten puolueiden suuri hajoaminen, Venstre sai 13,3 prosenttia äänistä ja menetti 20 paikkaa 43:sta. Yleisvaalien äänestysprosentti oli siten alhaisin sitten vuoden 1988, jolloin puolue, jonka puheenjohtajana toimi Ellemann-Jensenin isä, oli saanut 22 paikkaa.[9][15]

Yleisvaalien jälkeen Venstre liittyi kolmen puolueen hallitukseen sosiaalidemokraattien ja moderaattien kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua hallituksen jälkeen Venstre sai huonot mielipidemittaukset ja puolueen sisäpiirissä heräsi levottomuutta hallituksen suunnasta. Jakob Ellemann-Jensen jätti politiikan 23. lokakuuta 2023. Hänen tilalleen puolueen puheenjohtajaksi tuli Stephanie Lose marraskuun 2023 puoluekokoukseen asti.[9]

Remove ads

Vaalihistoria

Kansankäräjät

Lisätietoja Vaalit, Johtaja ...
Remove ads

Merkittäviä poliitikkoja

Pääministerit

Puheenjohtajat vuodesta 1929

Nykyiset kansanedustajat (2022–2026)

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads