Vihdintien pikaraitiotie

From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Vihdintien pikaraitiotie on suunnitteilla oleva Helsingin seudun joukkoliikenteeseen kuuluva pikaraitiotie, jonka rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2026.[3] Kokonaisuudessaan 10,5 kilometriä pitkä[4] pohjois–eteläsuuntainen reitti johtaa Erottajalta Helsingin keskustasta Kannelmäkeen. Etelä-Haagassa linja yhdistyy Raide-Jokerin pikaraitiotielinjan kanssa, ja siitä on vaihtomahdollisuus myös rantaradan ja kehäradan lähijunaliikenteeseen.[5] Pikaraitiotien varrelle rakennetaan kaupunkibulevardeja.[6]

Pikafaktoja Perustiedot, Tekniset tiedot ...
Remove ads

Reitti

Thumb
Vihdintie ja Huopalahdentie bulevardisoidaan pikaraitiotien varrella eli noin neljän kilometrin matkalta. Voimakkaaseen asuntotuotantoon tähtäävää aluetta kutsutaan myös Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.

Vihdintien pikaraitiotien suunniteltu linjanumero on 14.[7] Reitti kulkee jo olemassa olevaa raitiotietä pitkin keskustasta Mannerheimintietä pitkin Meilahteen sekä Tukholmankatua ja Paciuksenkatua pitkin Munkkiniemeen.[8] Munkkiniemen aukion tuntumasta alkaa uusi 5,5-kilometrinen osuus[5] Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Etelä-Haagaan sekä edelleen Lassilan läpi Kannelmäen Kantelettarentielle.[9] Pysäkkiväli uudella osuudella on noin 500–600 metriä.[10] Reittiin kuuluvia rautatieasemia ovat Pohjois-Haaga ja Valimo[11], joista jälkimmäiseen on suunniteltu bussiterminaalia.[12] Risteäminen Raide-Jokerin kanssa Vihdintien liikenneympyrässä tekee Etelä-Haagasta joukkoliikenteen keskeisen vaihtopaikan.[4][13] Rakentamisen yhteydessä Huopalahdentie sekä Haagaan kuuluva osa Vihdintiestä bulevardisoidaan.[14] Uudistuvaa aluetta on kutsuttu Läntiseksi Bulevardikaupungiksi.[4][15]

Matka-aika Erottajan ja Kannelmäen välillä on noin puoli tuntia ja vuoroväli noin kuusi minuuttia.[4][5] Ennustettu matkustajamäärä on 30 000 vuorokaudessa.[2] Linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla pikaraitiovaunuilla, ja suurimman osan reitistä vaunu kulkee omalla kaistallaan.[2] Matkalla reitti muodostaa uusia joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa myös kantakaupunkimaista maankäyttöä.[5] Uusia asuntoja reitin varrelle on suunniteltu noin 14 000:lle asukkaalle.[2]

Erottajan päätepysäkki on vuodesta 2021 alkaen ollut uudelleen arvioitavana.[16] HSL:n linjastoluonnoksen mukaan reitti voisi mahdollisesti jatkua Bulevardia pitkin Hernesaareen.[7]

Muutokset kantakaupungissa

Thumb
Jotta Mannerheimintie ei pikaraitiotieliikenteen käynnistyessä ruuhkautuisi, linja 4 siirretään lännemmäksi, päätepisteenään mahdollisesti Eira.

Hanke on osa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaa, jossa uuden pikaraitiotieosuuden lisäksi rakennetaan yhteensä 2,5 kilometriä lisää kaupunkiraitioliikenteen kiskoja kantakaupunkiin Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle.[5] Raitiotiemuutokset ja linjastouudistukset siirtävät liikennettä pois kapasiteetiltaan täydeltä Mannerheimintieltä lännemmäksi.[11] Nykyisin Munkkiniemestä Katajanokalle kulkeva raitiolinja 4 kulkisi tuolloin todennäköisimmin Kampin kautta Eiraan.[17] Vastaavasti Ullanlinnaan kulkeva linja 10 voisi siirtyä kulkemaan Aleksanterinkatua pitkin Katajanokalle.[8]

Remove ads

Hankkeen eteneminen

Kaupunkiympäristölauta hyväksyi suunnitelman syyskuussa 2020[4] ja kaupunginvaltuusto tammikuussa 2021.[9][18] Hankesuunnittelu alkaa vuoden 2022 aikana ja tarkempi suunnittelu vuonna 2023.[19]

Kustannukset

Arvioitu rakentamiskustannus pikaraitiotielle on noin 136 miljoonaa euroa[2], mihin sisältyy myös bulevardikadut Huopalahdentielle ja Vihdintielle, siltojen uusimiset sekä Etelä-Haagan ympyrän muutokset.[2] Läntisen kantakaupungin uudet kaupunkiraitioliikenteen kiskot mukaan luettuna kokonaiskustannus on noin 160 miljoonaa.[2][20] Lisäkustannuksiksi on laskettu katu- ja tiejärjestelyjä noin 80 miljoonalla sekä kalustohankintoja noin 53 miljoonalla eurolla.[2]

Hanke on osa Helsingin seudun MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta, joka määrittää pääkaupunkiseudun isojen liikennehankkeiden toteutusta ja asuntotuotantoa vuoteen 2031 saakka.[20] Sopimuksen nojalla valtio osoittaa Länsi-Helsingin raitiotiehankkeen kustannuksiin tukea 105 miljoonaa euroa.[2][21] Mal-sopimukseen hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on merkitty 265 miljoonaa euroa, johon on liitetty mukaan niin kalustohankinnat, katujärjestelyt, Mannerheimintien raitiotien parannustyöt kuin Ruskeasuon uusi varikkokin.[20]

Remove ads

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads