Vihviläkasvit

kasviheimo From Wikipedia, the free encyclopedia

Vihviläkasvit
Remove ads

Vihviläkasvit (Juncaceae) on Poales-lahkoon kuuluva yksisirkkaisheimo.

Pikafaktoja Tieteellinen luokittelu, Katso myös ...

Vihviläkasvit ovat tavallisesti karvattomia ja mättäitä muodostavia ruohoja, joiden varret ovat liereät. Lehdet ovat usein yksipintaisia ja liereitä. Niiden lehtitupet ovat avonaisia ja joskus kielekkeellisiä ja korvakkeellisia. Kukat ovat harvoin kaksilukuisia, yleensä yksisirkkaisille tyypilliseen tapaan kolmilukuisia. Kukkalehdet sijaitsevat viidessä kiehkurassa ja kehälehdet ovat nahkeat. Sikiäimessä on kutakin emilehteä kohden yksi pohjaistukallinen tai monta keski-istukallista siemenaihetta. Vartaloita on tavallisesti yksi, mutta se on haaroittunut.

Vihviläkasveja kasvaa kaikkialla maapallolla, erityisesti kuitenkin Andeilla, joiden alueelta on tavattu kolme endeemistä eli kotoperäistä sukua.[1] Eteläisestä Etelä-Amerikasta ja Uudesta-Seelannista on löytynyt kaksi kotoperäistä sukua. Yhteensä sukuja on kahdeksan ja niissä noin 400 lajia.[2]

Remove ads

Suvut

Vihviläkasveihin luokitellaan kahdeksan sukua:[3]

  • Distichia
  • Juncus – vihvilät eli aitovihvilät
  • Luzula – piipot (syn. piipposet Ebingeria)
  • Marsippospermum
  • Oreojuncus – vuorivihvilät
  • Oxychloe
  • Patosia
  • Rostkovia

Suomeksi nimetty laji vaskipiipponen (Luzula elegans, syn. Ebingeria elegans piipposten (Ebingeria) suvussa) kuuluu päivitetyn sukujaon mukaan yhdistää piippoihin.[4][5]

Käyttö

Vihviläkasveista voidaan valmistaa kynttilöitä eli niin sanottuja "vihvilävaloja" kastamalla vihviläkasvin lehtituppi rasvaan.[6] Kynttilän palamisnopeutta ja kirkkautta voi vaihdella säätämällä sen kulmaa.

Suomen vihviläkasvit

Vihviläkasvit kuuluvat myös Suomen kasvistoon, jossa niitä edustaa kaksi sukua ja 30 lajia.[7]

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads