Suomen kasvisto
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Suomen kasvisto käsittää Suomessa kasvavat kasvit eli putkilokasvit, sammalet ja viherlevät.
Putkilokasvit
Suomessa on vuoteen 2009 mennessä tavattu 2503 luonnonvaraista putkilokasvilajia.[1] Lukuun sisältyvät alkuperäiset lajit, muinaistulokkaat, uustulokkaat ja satunnaistulokkaat. Alkuperäisiä lajeista on yli tuhat.[2] Ainoastaan subfossiilisina löytöinä tunnetaan jääkauden jälkeisinä aro- ja lämpökausina kasvaneita lajeja, kuten esimerkiksi vesipähkinä (Trapa natans).
Sata yleisintä putkilokasvilajia
Suomen sata yleisintä putkilokasvilajia ovat:[3]
- ahokissankäpälä
- ahopäivänkakkara
- ahosuolaheinä
- harmaaleppä
- harmaasara
- heinätähtimö
- hevonhierakka
- hieskoivu
- hietakastikka
- hiirenvirna
- huopaohdake
- isokarpalo
- isonokkonen
- jokapaikansara
- jouhivihvilä
- juolukka
- järvikorte
- järviruoko
- kanerva
- kangasmaitikka
- karhunputki
- kataja
- kevätpiippo
- kiiltopaju
- kissankello
- koiranputki
- korpikastikka
- kotipihlaja
- kultapiisku
- kurjenjalka
- kylänurmikka
- lampaannata
- lillukka
- luhtamatara
- luhtavilla
- maitohorsma
- mesiangervo
- mesimarja
- metsäalvejuuri
- metsähaapa
- metsäimarre
- metsäkorte
- metsäkurjenpolvi
- metsäkuusi
- metsälauha
- metsämaitikka
- metsämänty
- metsätähti
- mustikka
- muurain eli hilla eli lakka
- niittyjuola
- niittyleinikki
- niittynurmikka
- niittysuolaheinä
- nuokkuhelmikkä
- nuokkutalvikki
- nurmihärkki
- nurmilauha
- nurmipiippo
- nurmirölli
- nurmitähkiö
- ojakärsämö
- oravanmarja
- pallosara
- peltokorte
- peltopillike
- pietaryrtti
- piharatamo
- pihasaunio
- pihatatar
- pihatähtimö
- pikkulaukku
- pikkutalvikki
- polkusara
- pullosara
- puna-apila
- punanata
- puolukka
- raate
- raita
- rantamatara
- rauduskoivu
- rentukka
- riidenlieko
- rönsyleinikki
- siankärsämö
- soreahiirenporras
- suohorsma
- suokukka
- suo-orvokki
- suopursu
- syysmaitiainen
- terttualpi
- tuoksusimake
- tuomi
- tupasvilla
- vadelma
- valkoapila
- vanamo
- variksenmarja
Remove ads
Sammalet
Suomessa on havaittu 2020-luvun alkuun mennessä yli 930 sammallajia. Sammalista lehtisammaliin kuuluu 695 lajia, maksasammaliin 237 lajia ja sarvisammaliin kaksi lajia. Suomen sammalista lähes kolmasosa, yli 300 lajia, arvioidaan uhanalaisiksi tai hävinneiksi.[4][5][6]
Viherlevät
Näkinpartaisten luokkaan kuuluvia viherleviä Suomessa tunnetaan 21 lajia.[7] Muita viherleviä tunnetaan ainakin 31 lajia ja punaleviä 47 lajia.[8][9]
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads