Viola da gamba

Viola da gamba on jousisoitinperhe, jonka eri kokoisia soittimia pidetään polvien välissä.^[1] Viola da gambassa on tavallisimmillaan kuusi kieltä (ranskalaisessa bassogambassa seitsemän), jotka viritetään kitaran tavoin kvartteihin ja terssiin.^[2]

Joachim Tielken, saksalaisen gambarakentajan tekemiä soittimia joita hän valmisti Hampurissa.

Erikokoisia viola da gamboja. Michael Praetorius: Syntagma musicum (1618).

Viola da gamba basso.

Viuluperheestä se eroaa muutamin tavoin; siinä on otenauhat puolisävelaskelten välein ja C-kirjaimen muotoiset ääniaukot. Myös sen jousta pidetään kämmen pois- tai ulospäin käännettynä kuten kontrabassoa soitettaessa. Viola da gamba oli suosittu soitin 1600- ja 1700-luvuilla, mutta jäi vähitellen pois käytöstä 1700-luvun loppupuolella. Alussa gamba oli continuosoitin, mutta sille on myös solistisia teoksia. Nykyisen ulkomuotonsa se sai jo 1400-luvulla. Nyttemmin vanhan musiikin esittäjät ovat elvyttäneet gambansoittoa. Muun muassa Johann Sebastian Bach ja Marin Marais sävelsivät musiikkia tälle soittimelle. Gamban ääni on hiljaisempi kuin esimerkiksi sellon. Toisaalta gambassa on enemmän yläsäveliä, joten sen ääni on täyteläisempi.^[1]

Sibelius-Akatemiassa ja monissa muissa eurooppalaissa musiikkikorkeakouluissa voi nykyisin opiskella myös viola da gamban soittoa.^[3]

Yleisesti luullaan gamban olevan sukua lähinnä viululle ja sellolle, mutta todellisuudessa se on enemmän sukua muun muassa kitaralle. Kontrabasso on bassogamban moderni jälkeläinen, eikä sekään siis kuulu viuluperheeseen.^[4]

Pardessus de viole

Pardessus de viole on pienin ja korkeaäänisin gamba. Siinä on joko viisi tai kuusi kieltä. Kaikukopan pituus on noin 300–330 mm eli hieman viulua pienempi. Viisikielisen viritys on g – d¹ – a¹ – d² – g², kuusikielisen g – c¹ – e¹ – a¹ – d² – g².

Diskanttigamba

Koko on viulun ja alttoviulun väliltä, kaikukoppa n. 335–390 mm. Viritys d – g – c¹ – e¹ – a¹ – d².

Alttogamba

Noin 430–450 mm. Alttogamba on hieman alttoviulua isompi. Viritys A – d – g – h – e¹ – a¹.

Tenorigamba

Noin 480–550 mm. Viritys G – c – f – a – d¹ – g¹.

Bassogamba

Kooltaan selloa vastaava, kieliä 6 tai 7. Viritys D – G – c – e – a – d¹, seitsemännen kielen A1.

Violone (kontrabassogamba)

Hieman kontrabassoa pienempi, koppa hieman yli tai alle 1 000 mm, viritys bassogambaa oktaavia matalampi.