Vladislav III

Puolan ja Unkarin kuningas From Wikipedia, the free encyclopedia

Vladislav III
Remove ads

Vladislav III Varnalainen (puol. Władysław III Warneńczyk); (31. lokakuuta 1424 Wawelin linna, Krakova, Puolan kuningaskunta10. marraskuuta 1444, Varna, Osmanien valtakunta) oli Puolan kuningas vuosina 1434–1444 ja Unkarin kuningas (Vladislaus I, unk. I. Ulászló, Várnai Ulászló) vuosina 1440–1444.[1][2]

Thumb
Vladislav III:n sinetti 1438 (rajattu)

Suku

Vladislav oli Vladislav II Jagiellon ja tämän neljännen puolison Zofia Holszańskan (n. 1405–1461) vanhin poika. Vladislavin nuorempi veli oli Puolan kuningas Kasimir IV Jagiellon. Hänen sisarpuolensa oli prinsessa Jadwiga Jagiellon (1408–1431), isän toisesta avioliitosta Anna Celjeläisen (1386–1416) kanssa, joka oli Celjen kreivi Vilhelmin ja Puolan prinsessa Annan tytär. Koska hänen isänsä oli jo yli 60-vuotias tai jopa yli 70-vuotias,[3] esikoispojan syntymää pidettiin ihmeenä. Hänellä oli kaksi nuorempaa veljeä, joista nuorin Kasimir IV Jagiellon seurasi häntä valtaistuimelle vuonna 1447. Hänellä oli myös vanhempi sisarpuoli Jadwiga Jagiello (1408–1431) isän aiemmasta avioliitosta.

Unkarin valtaistuimella hän oli ensimmäinen Jagello-sukuinen kuningas.[1]

Thumb
Puolan, Unkarin ja Kroatian kuningas Władysław III kuvattuna lapsena ns. Modlitewnik Władysławassa (Władysławin rukouskirja) 1400-luvulta.
Thumb
Puolan, Unkarin ja Kroatian kuningas Władysław III on kuvattu lapsena niin kutsutussa Władysławin rukouskirjassa (Modlitewnik Władysława), 1400-luku. Kirja on säilytetty Bodleianin kirjastossa Oxfordissa.
Remove ads

Kuningas

Vladislav seurasi isäänsä Puolan valtaistuimelle kymmenvuotiaana. Todellista valtaa lapsikuninkaan sijasta käytti hänen isänsä läheinen ystävä, Krakovan piispa Oleśnicki.[2] Täysivaltaiseksi hallitsijaksi hänet tunnustettiin vasta 14-vuotiaana.[1] Hänet kruunattin 25. heinäkuuta 1434 Wawelin katedraalissa.

Unkarissa syntyi Habsburg-sukuisen kuningas Albrektin kuoltua vuonna 1439 kruununperimyskiista. Habsburgien kannattajat halusivat kuninkaaksi Albrektin vielä syntymättömän perillisen, vastustajat taas uskoivat Vladislavin kuninkaana tuovan paremman turvan Osmanien valtakunnan uhkaa vastaan. Synnytettyään poikansa Ladislauksen helmikuussa 1440 Albrektin leski Elisabet Luxemburgilainen lähetti hovinaisensa sieppaamaan Unkarin pyhän Tapanin kruunun ja kruunautti vain kolmen kuukauden ikäisen pojan Székesfehérvárissa 15. toukokuuta 1440 Unkarin kuninkaaksi. Vladislav saapui Budaan 19. toukokuuta, ja häntä kannattavat ylimykset julistivat Ladislauksen kruunauksen mitättömäksi ja kruunauttivat Vladislavin Unkarin kuninkaaksi 17. heinäkuuta Székesfehérvárin basilikassa tilapäiskruunulla, joka oli löydetty pyhän Tapanin pyhäinjäännösarkusta.[1]

Näin Unkarilla oli kaksi kruunattua kuningasta, joista lapsikuningas Ladislaus tosin asui Saksassa isävainajansa serkun Fredrik III:n hoivissa ja hänen kannattajiaan johti leskikuningatar Elisabet.[4] Valtakunnan ylimykset hajosivat kahteen leiriin, ja maassa käytiin sisällissotaa. Vladislavia tuki enemmistö, myös sotapäällikkö János Hunyadin kannattajat. Lopulta 14. joulukuuta 1442 Vladislav ja Elisabet solmivat rauhan, ja vain viisi päivää tämän jälkeen Elisabet kuoli.[1]

Thumb
Konfliktialueet Saksalaisen Preussin sekä Puolan ja Liettuan välillä vuosina 1377-1435 Jogailan (Władysław II Jagiełło) ja Vytautas Suuren hallituskausien aikana.
Remove ads

Varnan ristiretki

Thumb
Vladislav III:n kuvitteellinen mestaus sulttaani Murad II:n hovissa Topkapin palatsissa. Todellisuudessa hänen päänsä katkaistiin taistelukentällä.

Samaan aikaan osmannit olivat etenemässä Balkanille, mutta heidät oli jo useaan otteeseen pysäyttänyt János Hunyadi, kuninkaan tärkeä tukija. Vuonna 1444 paavin legaatti, kardinaali Giulio Cesarini pyysi Vladislavia johtamaan ristiretkeä turkkilaisia vastaan ja lupasi, että avuksi tulisivat myös Burgundin Filip Hyvä sekä Genova ja Venetsia. Cesarinin painostuksesta kuningas lupasi rikkoa rauhansopimuksen, jonka pian tämän jälkeen solmi Murad II:n lähettiläiden kanssa Nagyváradissa.[5]

Ristiretkeläisten suunnitelmana oli tehdä nopea yllätyshyökkäys Balkanille samalla kun Venetsian ja Genovan laivastot sulkisivat Bosporinsalmen ja estäisivät turkkilaisten armeijaa ylittämästä sitä. Genova kuitenkin petti lupauksen ja suostui kalliiseen hintaan kuljettamaan osmanien armeijan salmen yli.[5] Yli kolminkertaisen ylivoimansa turvin Murad II:n johtama osmanien armeija tuhosi Vladislavin, Hunyadin sekä Valakian ruhtinaan Mircea II:n johtaman kristittyjen sotajoukon 10. marraskuuta 1444 Varnan luona. Taistelussa kaatuivat vain 20-vuotias kuningas Vladislav, paavin legaatti sekä joukko unkarilaisia ylimyksiä. János Hunyadi pääsi pakoon. Varnan taistelu jäi viimeiseksi yritykseksi estää Osmanien valtakunnan laajentuminen Balkanille.[2][1]

Napolin kuninkaan lähettiläs, kronikoitsija Pietro Ransano kertoi myöhemmin, että joidenkin todistajien mukaan Vladislav olisi selvinnyt taistelusta hengissä, koska hänen ruumistaan ei koskaan löynyt. Myöhemminkin liikkui tarinoita, joiden mukaan Vladislav olisi paennut Kyproksen kautta Portugalin rannikolle, mennyt siellä naimisiin ja kuollut vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin.[1]

Perintö

Thumb
Vlasdislav III:n (Władysław Warneńczyk) muistohauta, Wawelin katedraalissa, kuvanveistäjän Antoni Madeyski 1906

Vladislav kuoli naimattomana ja vailla perillistä. Mikäli pitää paikkansa, että hänet oli vuoden 1442 rauhanteon yhteydessä kihlattu Annan, kuningas Albrekt-vainajan ja leskikuningatar Elisabet Luxemburgilaisen tyttären kanssa, tämä avioliitto ei koskaan toteutunut.[6] Aikalaiskronikoitsija Jan Długosz vihjasi Vladislavin olevan homoseksuaali.[7][8][9]

Tämä paljastus löytyy puolalaisista homoseksuaalisuutta historiankirjoista. Se on peräisin lyhyestä maininnasta Długoszin aikakirjojen XII kirjassa. Toukokuussa 1440, kun lähes 16-vuotias kuningas matkusti Unkarin halki noustakseen valtaistuimelle, sattui epämiellyttävä tapaus:[9]

Hänen Majesteettinsa ollessa siellä illalla metsästämässä villisorsia haukkojen kanssa, hänen rakkain sihteerinsä, Jan, Senniówin Seńkon (os. Korczak) poika, hukkui vahingossa Arnath-jokeen. Tämä onnettomuus järkytti monia, ja he sanoivat, että sihteerin kuolema ennusti pahaa ja vastoinkäymisiä Unkarin kuningas Władysławille. [9]

Hänelle on tehty 1900-luvulla muistohauta Wawelin katedraaliin Krakovaan. Hänen nuorin veljensä Kasimir IV Jagiellon seurasi häntä valtaistuimelle kolmen hallitsijattoman vuoden jälkeen vuonna 1447.

Thumb
Vlasdislav III:n (Władysław Warneńczyk) muistohauta, Wawelin katedraalissa, kuvanveistäjän Antoni Madeyski 1906
Remove ads

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads