Walter Hallstein
saksalainen poliitikko, Saksan liittopäivien jäsen From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Walter Hallstein (17. marraskuuta 1901 Mainz – 29. maaliskuuta 1982 Stuttgart) oli saksalainen poliitikko ja professori. Hän oli yksi Euroopan yhdentymisen avainhenkilöitä, ja hänestä tuli EEC:n ensimmäinen puheenjohtaja. Hänen mukaansa nimettiin ns. Hallsteinin oppi eli kristillisdemokraattisen puolueen vetämä Saksan liittotasavallan ulkopolitiikan pääasiallinen suunta vuosina 1955–1969. [1]
Hallstein syntyi Mainzissa ja opiskeli lakia Bonnissa, Münchenissä ja Berliinissä. Hän väitteli vuonna 1925 kansainvälisestä yksityisoikeudesta. Vuosina 1930–1941 hän oli Rostockin yliopiston oikeustieteen professori; vuonna 1941 hän siirtyi Frankfurt am Mainin yliopistoon.[2] Hän osallistui sotaan, jäi sotavangiksi ja vietti kaksi vuotta sotavankileirillä Mississippissä. Siellä hän työskenteli leirin yliopistossa. Vuonna 1946 hän palasi Franfurtin yliopistoon rehtoriksi.[3]
Vuonna 1951 Konrad Adenauer nimitti hänet korkeaan virkaan, ulkoministeriön valtiosihteeriksi. 1955 Hallstein muotoili tunnetun Hallsteinin opin. Hän oli tärkeässä osassa EEC-neuvottelussa, ja toimi EEC:n johdossa 1958–1967. Hallstein kannatti voimakasta keskusjohtoa, mikä oli aivan erilainen kuin Charles de Gaullen näkemys EEC:stä löyhänä valtioiden välisenä liittona. [4]
EEC-uransa jälkeen Hallstein palasi Saksan politiikkaan. Hän oli CDU:n edustajana valtiopäivillä 1969-1972.[2]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads