Wieninleike
itävaltalainen ruokalaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Wieninleike (saks. Wiener Schnitzel) on itävaltalainen ruokalaji. Se on ohut leivitetty vasikanlihaleike, ja se tarjoillaan yleensä sitruunaviipaleen kera. Wieninleike on Itävallan kansallisruokalaji.

Valmistus
Wieninleike valmistetaan vasikanlihasta, joka nuijitaan hyvin ohueksi ja paneerataan kahdesti ennen paistamista.[1] Itävallassa viranomaisten säännökset kieltävät sian- tai kalkkunanlihasta tehtyjen leikkeiden markkinoinnin wieninleikkeinä.[2][3][4]
Tarjoilu
Wieninleike tarjoillaan Itävallassa perinteisesti perunasalaatin tai persiljalla ja voilla höystettyjen perunoiden kera. Pohjoismaissa se tarjoillaan toisinaan ranskalaisten perunoiden kera.
Historia
Leikkeen kerrotaan tulleen Wieniin vuonna 1848 kreivi Josef Radetzkyn mukana hänen palatessaan Italiasta kukistamasta lombardialaisten kapinaa.
Kielentutkija Heinz Dieter Pohlin vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan tarina on keksitty italialaiseen keittokirjaan 1960-luvun lopulla ja ruokalaji tunnettiin Itävallassa jo 1830-luvulla.[5] Italiassa saman ruokalajin nimi on cotoletta alla milanese eli milanonleike. Ainoa muutos on luun poistaminen vasikanlihaviipaleesta.
Lombardiaan leike tuli espanjalaisten mukana Andalusiasta, jonne maurien väitetään tuoneen sen Bysantin juutalaisilta.[6]
Lähisukulaiset
Sveitsiläinen kinkku- ja juustotäytteinen leike Cordon Bleu, joka Suomessa tunnetaan paremmin nimellä sveitsinleike, valmistetaan vasikasta tai porsaasta samoin leivittämällä kahteen kertaan.[7]
Wieninleike kulttuurissa
Charles Chaplinin elokuvassa Diktaattori nimihenkilö, diktaattori Adenoid Hynkel, puhuu kansalle käyttäen ilmaisuja: "Wiener Schnitzel, Lager Beer und Sauerkraut. Mit der ach hic." [8] Jari Tervon romaanissa Koljatti pääministeri Pekka Lahnanen tilaa aina wieninleikettä, kun muut valtionjohtajat nauttivat kala- ja äyriäisherkkuja.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads