Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2024
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2024 parlamenttivaalit järjestettiin 4. heinäkuuta, ja niissä valitaan kaikki parlamentin alahuoneen 650 edustajaa seuraavaksi viideksi vuodeksi.[1]
Remove ads
Tausta
Normaalin järjestyksen mukaan vaalit tulisi pitää viimeistään 28. tammikuuta 2025.[2] Pääministeri Rishi Sunakin pyynnöstä kuningas Charles III hajotti parlamentin 30. toukokuuta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Charles teki tämän valtaannousunsa jälkeen.[3]
Tämän jälkeen sekä ylä- että alahuoneessa ei ole toimintaa, kunnes vaalit on käyty. Kaikki alahuoneen paikat ovat parlamentin hajottamisen jälkeen vapaita ja edustajat menettävät mandaattinsa. Ylähuoneen edustajat säilyttävät mandaattinsa, koska heitä ei valita vaaleilla.[4]
Vuonna 2023 voimaan tulleen lain mukaan kaikkien äänestäjien tulee esittää kuvallinen henkilötodistus äänestyspaikalla. Muussa tapauksessa nämä voidaan käännyttää pois. Hyväksyttyjä henkilöllisyystodistuksia ovat esim. passi tai ajokortti.[5]
Remove ads
Ehdokasasettelu ja äänioikeus
Jokaisesta vaalipiiristä valitaan kansanedustajaksi eniten ääniä saanut ehdokas.[6]
Äänioikeuden ulkopuolelle on rajattu vankeustuomiota suorittavat henkilöt sekä parlamentin ylähuoneessa istuvat edustajat. Vaaleissa saavat äänestää sellaiset 18 vuotta täyttäneet äänestäjäksi rekisteröityneet henkilöt, jotka täyttävät vielä vähintään yhden seuraavista ehdoista:[7]
- Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen
- Jonkun muun Kansainyhteisön valtion kansalainen, joilla on äänioikeus Yhdistyneessä kuningaskunnassa
- Irlannin kansalainen, jolla on pysyvä osoite Yhdistyneessä kuningaskunnassa
Ulkomailla asuvat Britannian kansalaiset voivat rekisteröityä äänestäjäksi siinä vaalipiirissä, jossa ovat viimeksi asuneet. Opiskelijat voivat rekisteröityä sekä kotipaikkansa että oppilaitoksensa vaalipiirissä, mutta äänestää saa vain yhdessä.[7]
Huolimatta siitä, että alahuoneen puhemies on puoluepolitiikan ulkopuolella, hänen vaalipiirissään järjestetään myös vaalit. Istuva puhemies voi asettua ehdolle, mutta koska tämä ei virkansa puolesta edusta puoluetta äänestyslipukkeessa lukee hänen kohdallaan vain "puhemies ehdolla uudelleenvalittavaksi (engl. the Speaker seeking re-election)". Perinteen mukaan isot puolueet eivät haasta puhemiestä asettamalla omia ehdokkaitaan. Puhemies ei myöskään juurikaan kampanjoi vaaleissa.[8][9]
Remove ads
Kampanjointi
Sunak ja Starmer kohtasivat kahden kesken mm. 4. kesäkuuta (ITV), 12. kesäkuuta (Sky News) ja 26. kesäkuuta (BBC).[15][16][17]
Tulokset
Taulukossa vain ne puolueet, jotka saivat edustajiaan läpi alahuoneeseen.
Remove ads
Jälkipyykki
Sunak myönsi tappionsa kello 5:n aikaan aamuyöllä.[19] Starmer tapasi kuninkaan 5. heinäkuuta Buckinghamin palatsissa, jossa hänet myös nimitettiin virallisesti pääministeriksi.[20] Starmerin hallitus kokoontui ensimmäistä kertaa seuraavana päivänä.[21]
Huomautukset
- Lindsay Hoyle edusti työväenpuoluetta ennen kuin hänet valittiin puhemieheksi. Hän asettui ehdolle Chorleyn vaalipiirissä, jossa muut suuret puolueet eivät perinteen mukaan haastaneet häntä.
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads